Ero sivun ”Kehärata” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lähde? |
muutama lähdeviite |
||
Rivi 9:
|pääte = Vantaankoski
|rakennettu = 2009–2015
|avattu = 1. heinäkuuta 2015<ref name="resiina">[http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/96 Tasoristeys 4/2014 – Resiinalehti.fi]</ref>
|omistaja = Suomen valtio
|ylläpitäjä = [[Liikennevirasto]]
Rivi 31:
[[Tiedosto:Kehärataa Vantaankoskella.JPG|thumb|300px|Kehäradan työmaata [[Vantaankosken rautatieasema|Vantaankosken aseman]] pohjoispuolella kesäkuussa 2013.]]
'''Kehärata''' ({{k-sv|Ringbanan}}, vuoteen 2005 asti ''Marja-rata'') on poikittainen rautatieyhteys pääkaupunkiseudulla. Se yhdistää [[Vantaankosken rata|Vantaankosken radan]] [[Helsinki-Vantaan lentoasema]]n kautta [[Suomen päärata|Suomen päärataan]] Vantaan [[Hiekkaharju]]ssa. Rataa liikennöidään [[Stadler Rail|Stadlerin]] valmistamilla [[Sm5]]- eli [[Stadler FLIRT|FLIRT]]-kaupunkijunilla.<ref name="vr/kehärata">{{
Kehärata on [[Vantaan historia]]n suurin investointihanke.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Juhani Paajanen | Otsikko=Kehärata on Vantaan historian suurin investointihanke | Julkaisu=Kehärata-Uutiset | Vuosi=2009 | Numero=2 | Sivut=2}}</ref>
Rivi 39:
Radan pääasiallinen tarkoitus on toimia osana pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä. Lisäetuna on [[Lentokentän raideyhteys|raideyhteys kaukojunista lentoasemalle]] [[Tikkurilan rautatieasema|Tikkurilan]] kautta. Radalla liikennöivät I- ja P-junat. I-juna kulkee Helsingistä Tikkurilan suuntaan vastapäivää kehää ja P-juna Vantaankosken suuntaan myötäpäivään. Vantaankosken radalla liikennöineen M-junan kirjaintunnus poistui Kehäradan myötä käytöstä, koska etenkin turistit olivat sekoittaneet M-junan ja metrolinjan keskenään.<ref>[http://www.metro.fi/uutiset/a1387805898652 M-juna jää historiaan – kehäradan junat ohittavat ehkä kolme asemaa pääradalla] 31.7.2014, metro.fi</ref>
Rata on noin 18 kilometriä pitkä. Se alittaa Helsinki-Vantaan lentoaseman kahdeksan kilometrin pituisessa tunnelissa. Rata liittyy päärataan [[Koivukylän rautatieasema|Koivukylän]] ja [[Hiekkaharjun rautatieasema|Hiekkaharjun]] asemien välillä ja jatkaa [[Tikkurilan rautatieasema|Tikkurilaan]]. Ensimmäisen rakennusvaiheen asemia olivat [[Vehkalan rautatieasema|Vehkala]], [[Kivistön rautatieasema|Kivistö]], [[Aviapoliksen rautatieasema|Aviapolis]], [[Lentoaseman rautatieasema|Lentoasema]] ja [[Leinelän rautatieasema|Leinelä]], joista Aviapolis ja Lentoasema ovat tunneliasemia. Lisäksi rataosuudella on kolme asemavarausta: Petas sekä tunneliasemat Viinikkala ja Ruskeasanta. Näiden toteuttamiseen myöhemmin on varauduttu tunnelia louhittaessa.<ref name="liikennevirasto">[http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/keharata/ajankohtaista/tiedotteet/valmis%202015 Ajankohtaista, Tiedotteet, Liikennevirasto]</ref> Lentoasemalla junat alkoivat
Matka-aika Helsingin keskustasta lentoasemalle on noin 27 minuuttia Tikkurilan kautta ja 32 minuuttia Myyrmäen kautta. Junat pysähtyvät kaikilla asemilla. Vuoroväli on päiväsaikaan 10 minuuttia, iltaisin klo 19–22 15 minuuttia ja sen jälkeen sekä aamuyöstä puoli tuntia.<ref>{{Verkkoviite |osoite=http://www.hs.fi/kaupunki/a1428977954226 |nimeke=Kehärata ei juuri nopeutakaan matkaa lentoasemalle – junat pysähtyvät kaikilla asemilla |tekijä=Maija Aalto |julkaisu=Helsingin Sanomat |ajankohta=14.4.2015|viitattu=16.4.2015}}</ref>
Rataa liikennöidään [[Stadler Rail|Stadlerin]] valmistamilla [[Sm5]]- eli [[Stadler FLIRT|FLIRT]]-kaupunkijunilla.<ref name="vr/kehärata"/>
==Rakentaminen==
Rivi 56 ⟶ 58:
Vuoden 2012 syyskuussa Liikennevirasto ilmoitti, että radan valmistuminen lykkääntyy kesään 2015 maaperän glykoliongelmien takia ja että uuteen määräaikaan mennessä valmistuu alkuperäiseen hankesuunnitelmaan verrattuna lisäksi Vehkalan asema, Kivistön aseman kattava kansi ja Kivistön aseman kolmas sisäänkäynti<ref name="liikennevirasto"/>. Kesäkuussa 2013 julkaistu Kehäradan tarkennettu kokonaiskustannusarvio on 738,5 miljoonaa euroa<ref>[http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/keharata/ajankohtaista/tiedotteet/kesa1 Tiedotteet, Liikennevirasto]</ref>.
Kehäradan yleissuunnitelmassa hankkeen arvioitu kannattavuuskerroin oli 1,5 <ref name=yleissuunnitelma>{{Verkkoviite | Osoite = http://baltirail.files.wordpress.com/2009/09/keharata-marja-yleissuunnitelmaraportti-2003.pdf | Nimeke = Marja-Rata Yleissuunnitelma 2003 | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisija = Ratahallintokeskus, Vantaan kaupunki| Viitattu = 13.6.2013 }}</ref>. Kustannukset jaetaan valtion ja Vantaan kaupungin kesken<ref>[http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/keharata/tietoa_keharadasta Tietoa kehäradasta,] Liikennevirasto</ref>. Valtio on keväällä 2008 varannut omassa budjettikehyksessään vuosille 2009–2014 kehäradan rakentamiseen 374 miljoonaa euroa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/rakennus/2008-08-01/Keh%C3%A4rata-l%C3%A4p%C3%A4isi-budjetin-3251205.html|nimeke=Kehärata läpäisi budjetin|julkaisija=Tekniikkatalous.fi|tekijä=Repo, Harri|ajankohta=1.8.2008|viitattu=4.8.2015}}</ref> Lisäksi [[Finavia]] osallistuu lentoterminaalin kustannuksiin 30 miljoonalla eurolla.<ref>{{
Euroopan unioni tuki Kehäradan rakentamista 17,76 miljoonalla eurolla. Tuki maksettiin vaiheittain vuosina 2009–2013 ja kohdistettiin ratalinjaan, asemille ja asemajärjestelyihin. Kyse on TEN- eli [[Trans European Networks|Trans-European Network]] -tuesta. Suomen rataverkosta osa kuuluu TEN-verkkoon.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=EU myönsi TEN-tukea | Julkaisu=Kehärata-Uutiset | Vuosi=2009 | Numero=2 | Sivut=5}}</ref>
Rivi 69 ⟶ 71:
==Katso myös==
* [[Helsingin toinen metrolinja]]
==Lähteet==
| |||