Ero sivun ”Kertymäkiekko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Tavallisimpia kertymäkiekkoja avaruudessa: aurinkokunNan |
|||
Rivi 7:
[[Tiedosto:Orbit2.gif|thumb|200px|'''Kiertymäkiekon syntyminen:''' Tähti A (iso pallo) täyttää Rochen pinnan ja siitä lähtee ainevirta, joka kulkee kuvan keskustan kautta kohti tähti B:tä (pieni pallo). Tähti B liikkuu radallaan ainevirran matkatessa sitä kohti, jonka vuoksi ainevirta ei osu suoraan siihen, vaan alkaa kiertää sitä lähestyvänä spiraalina. (Ainevirtaa ei esiinny tässä animaatiossa.)]]
[[Aurinkokunta|Aurinkokunnan]] [[planeetta|planeetat]] ovat syntyneet tieteen nykynäkemyksen mukaan vastasyntynyttä [[Aurinko]]a ympäröivästä kertymäkiekosta. [[Kompakti tähti|Kompaktia tähteä]] joka on kaksoistähtijärjestelmässä, ympäröi yleensä kertymäkiekko, jos kompakti tähti on kyllin lähellä toista tähteä viedäkseen siltä kaasua pois. Toinen tähti täyttää [[rochen pinta|Rochen pinnan]] eli rajan, jonka ulkopuolelta ainetta virtaa pois. Kaasu virtaa putkimaista rataa pitkin kiekkoon kohdaten kiekon "kuumassa pisteessä" (engl. ''hot spot''). [[Kompakti tähti]] voi olla esimerkiksi [[valkea kääpiö]], [[neutronitähti]] tai [[musta aukko]]. Neutronitähteä tai mustaa aukkoa ympäröivä kertymäkiekko säteilee [[Röntgensäteily|röntgensäteitä]], koska se on niin kuuma. [[Esiplanetaarinen kiekko]] säteilee enimmäkseen [[infrapuna]]- ja radioalueilla, koska on niin kylmä. Yleensä kertymäkiekkoon liittyy suihkuja jotka johtuvat korkealämpötilaisen kiekon[[magneettikenttä|magneettikentästä]]. Suihkut purkautuvat aivan kertymäkiekon keskustähden lähiympäristöstä molempiin suuntiin.
== Katso myös==
| |||