Ero sivun ”Kaikkivoipaisuuden paradoksi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Removing Link FA template (handled by wikidata) - The interwiki article is not featured |
Artikkeliin lisätty puuttuva ratkaisu. Lisäyksessä lainattu filosofi Ludwig Wittgensteiniä. |
||
Rivi 13:
Savage tekee asiasta ymmärrettävämmän erottamalla toisistaan kiven tekijän ja sen nostajan. Oletetaan ensin, että ''y'' jaksaa nostaa korkeintaan 70 [[pauna]]n painoisen kiven. Jos ''x'' ei voi tehdä yli 70 paunan kiveä, on ''x'':n kyvykkyydessä rajoitus. Jos ''y'' voi nostaa minkä tahansa painoisen kiven ja ''x'' ei voi tehdä yli 70 paunan kiveä, on ''x'':n kyvykkyydessä rajoitus. Mutta jos ''y'' voi nostaa minkä tahansa painoisen kiven ja ''x'' voi tehdä minkä tahansa painoisen kiven, niin ''x'' ei voi tehdä niin painavaa kiveä ettei ''y'' voisi sitä nostaa, mutta ''x'':n kyvykkyydessä ei silti ole rajoitusta.<ref name="Savage" />
=== '''Lähtökohtana peruslogiikka''' ===
Ludwig Wittgensteinin mukaan kysymys, johon ei millään keinolla voida saada järkevää vastausta, on itsessään virheellinen ja epälooginen. Tällöin kysymyksen muotoa tulisi muuttaa. Peruslogiikan kannalta katsottuna Jumala ei voi tukistaa kaljua, koska teko on mahdoton eikä mahdotonta ole olemassa. Jumala ei siis inhimillisestä näkökulmasta katsottuna kykene luomaan nelikulmaista ympyrää.
Tämä ei silti tarkoita, että kaikkivaltiaan Jumalan täytyisi rajoittua peruslogiikan sääntöihin, jos hän on ajan ja materian ulkopuolella. Tällöin Jumala kykenisi tekemään asioita, jotka ovat hänelle mahdottomia siitä yksinkertaisesta syystä, että hän pystyy mihin vain. Inhimillisestä näkökulmasta ei siis ole väliä kuinka tämä tapahtuu, koska sen ei tarvitse olla loogisesti mahdollista. Raamatun Jumalan kaikkitietävyyttä ei selvästikään rajoita ihmisen vapaa tahto, sillä Jumala tietää huomisen samoin tavoin kuin ihminen muistaa eilisen.
== Katso myös ==
| |||