Ero sivun ”Kaupunki” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Muualla Euroopassa: Piste lisätty. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
→Näkemyksiä historiallisten kaupunkien kaupungiksi määrittelystä: Selvennystä siten, ettei syntyisi kuvaa, että tuollaisia olivat kaikki suurkaupungit vanhalla ajalla. |
||
Rivi 26:
=== Näkemyksiä historiallisten kaupunkien kaupungiksi määrittelystä ===
[[W. Sombart]]in mukaan kaupungin voidaan taloudellisesta näkökulmasta määritellä tarkoittavan paikkaa, jonka asukkaiden elanto on riippuvainen vieraasta maataloustyöstä. Tämän määritelmän mukaan sellaiset vanhan ajan suurkaupungit
Belgialainen historioitsija [[Henri Pirenne]] määritteli kaupungin tarkoittamaan sellaista kaupan ja teollisuuden paikkaa, jolla oli kunnollinen paikallishallinto. Hänen mukaansa kaupungit nousivat ainoastaan kansainvälisen kaupan vaikutuksesta. Koska kaupankäynti Välimerellä jatkui [[kansainvaellusaika]]na huolimatta [[Rooman hajoaminen|Rooman hajoamisesta]], kaupunkielämä jatkui [[merovingit|merovingikaudella]] suurimmassa osassa [[Gallia]]a. Arabien Länsi-Välimeren valloitusten vuoksi kansainvälinen kauppa romahti 700-luvun alussa, joten Pirennen mukaan myös kaupungit katosivat. Joitakin kutistuneita linnoitettuja ''[[civitas|civitaksia]]'' säilyi [[karolingit|karolingiaikoihin]], mutta ne olivat vain kirkollisen hallinnon keskuksia. Pirennen määritelmän mukaista kaupunkielämää niihin syntyi vasta 900-luvulla, kun kauppa elpyi. Tällöin vanhojen ''civitaksien'' liepeille, niiden muurien ulkopuolelle ja uusien linnoitusten (''castra'') juurelle syntyi uutta kaupunkiasutusta (''suburbia'').<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Verhulst, Adriaan | Otsikko = The Origins of Towns in the Low Countries and the Pirenne Thesis | Julkaisu = Past & Present | Ajankohta = 1989 | Vuosikerta = | Numero = 122 | Sivut = 3–4 | Kieli = {{en}}}}</ref>
|