Suomen kansallisuusaatteen synnyttämisessä merkittävää roolia esittivät fennistit, kuten [[Elias Lönnrot]], jotka tietoisesti ajoivat muualla syntynyttä nationalismin aatetta myös Suomeen. Snellmann-instituutti kutsuu [[J. V. Snellmann|J. V. Snellmannia]] muun muassa kansakunnan ”rakentajaksi” ja ”käsikirjoittajaksi”.<ref>http://snellman-instituutti.fi/s/J.%20V.%20Snellman%20kansakunnan%20k%C3%A4sikirjoittajana</ref>
Kansallisuusaatetta [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|Suomalaisen Kirjallisuuden seuran]] tutkijatohtorina tutkiva Kati Mikkola<ref>http://www.finlit.fi/tutkimus/mikkola_kati.htm</ref> katsoo väitöskirjassaan ''Tulevaisuutta vastaan. Uutuuksien vastustus, kansantiedon keruu ja kansakunnan rakentaminen.'', että esimerkiksi kansanperinnettä keränneet henkilöt olivat osa ”laajempaa ideologista hanketta, jonka tavoitteena oli muotoilla suomalaisen kansakunnan omakuvaa”. Tällaiset kerääjät eivät hänen mukaansa olleet vain anonyymejä kansalaisia, vaan ”näkemyksellisiä toimijoita”. Hänen mukaansa nykyään keskusteluissa toistuu ”ajatus katoamaisillaan olevasta suomalaisesta yhtenäiskulttuurista”, vaikka ”aikanaan myös suomalaista niin kutsuttua ’yhtenäiskulttuuria’ rakennettiin tietoisesti ja ilmeisen kulttuurisen heterogeenisuuden perustalle”. Hän toteaa tutkimuksensa kohdistuvan ”aikaan, jolloin rakennettiin suomalaiskansallista tulevaisuutta ja sen tarpeisiin kansallista historiaa”. Eurooppalaisen yhtenäiskulttuurin mahdollisessa rakentamisessa ”koululaitoksella ja tiedotusvälineillä on epäilemättä avainasema, kuten suomalaisen identiteetin juurruttamisessa tähän asti”.<ref>http://www.elore.fi/arkisto/1_10/ajankoht_mikkola_1_10.pdf</ref>
