Ero sivun ”Pohjoinen armeijaryhmä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 4:
 
== Historia ==
[[Armeijaryhmä C]] nimettiin pohjoiseksi armeijaryhmäksimuodostettiin 1. huhtikuuta 1941 nimeämällä uudelleen [[Armeijaryhmä C]] ja sen vastuullevastuualueeksi määrättiin [[operaatio Barbarossa]]n pohjoinen rintamanosa. Armeijaryhmän komentajaksi määrättiin [[sotamarsalkka]] [[Wilhelm Ritter von Leeb]]. Esikunta siirtyi 22. huhtikuuta [[Dresden]]istä [[Waldfrieden]]iin vain alle 100 kilometrin päähän [[Adolf Hitler]]in sudenpesästä [[Waldfrieden]]iin ottaen samalla alueella jo olevat joukot komentoonsa. Muodostettaessa armeijaryhmään liitettiin kaksi armeijakuntainen ([[Saksan II armeijakunta|II]] ja [[Saksan X armeijakunta|X AK]]) Itä-Preussin alasektori (esikunta [[Bartenstein]]issa), kaksi armeijakuntainen ([[Saksan I armeijakunta|I]] ja [[Saksan XXVI armeijakunta|XXVI AK]]) [[Saksan 18. armeija|18. armeija]] (esikunta [[Königsberg]]issä), [[Saksan 4. panssariarmeija|panssariryhmä 4]], [[Elbing]]issä ollut [[Saksan XXXVIII armeijakunta|XXXVIII armeijakunnan]] esikunta, [[Marienburg]]issa ollut [[Saksan XXIII armeijakunta|XXIII armeijakunnan]] esikunta sekä selusta-alue 101 (esikunta [[Stargard]]issa (nyk. Starogard Gdański)). Huhtikuun puolivälissä armeijaryhmään kuului kaikkiaan 16 jalkaväki-, 3 varmistus- ja 2 panssaridivisioonaa. Neljä divisioonista oli asetettu varmistamaan armeijaryhmän vastuulla ollut 230 kilometriä leveä rintama.<ref>Haupt, Werner s. 18</ref>
 
Armeijaryhmän tehtävänä oli tuhota [[Baltian maat|Baltian alueen]] [[puna-armeija|neuvostojoukot]], vallata alueen satamat, johonjoihin sisällytettiin [[Kronstadt]] ja [[Pietari (kaupunki)|Leningrad]], ja siten estää [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton laivasto]]n laivastolta satamien käyttötoiminta. Sen tuli lisäksi erillisellä maavoimien esikunnan käskyllä edetä [[Keskustan armeijaryhmä]]n tukena [[Smolensk]]iin. TehtävänTehtävänsä suorittamiseksitoteuttamiseksi armeijaryhmän tuli murtaa vihollisen puolustus ja edetä [[Daugavpils|Dünaburgiin]] ja oikealla sivustalla etenevien joukkojen tuli ylittää [[Väinäjoki]] mahdollisimman pian Opochkan koillispuolella, mikä estäänestäisi vihollisen joukkojen vetäytyminen Baltiasta ja nopeuttaanopeuttaisi Leningradin kukistumista.<ref>Haupt, Werner s. 16</ref>
 
=== Operaatio Barbarossa ===
Rykmentinkomentajille annettiin 30. toukokuuta alustavat käskyt hyökkäyksestä ja joukot siirtyivät ryhmitysalueille [[Klaipėda|MemelMemelin]]in ympäristöön 18. kesäkuuta mennessä. Armeijaryhmän joukot vastaanottivat koodisanan ''Düsseldorf'' 21. kesäkuuta kello 13, mikä tarkoitti hyökkäyksen aloittamista seuraavana aamuna. Tykistö aloitti 22. kesäkuuta 1941 kello 03.45 tulivalmistelun, joka kesti 45 minuutista kolmeen tuntiin. Tulivalmistelun päätyttyä joukot aloittivat etenemisen.<ref>Kirchubel, Robert s. 31-33</ref>
 
Vasemmalla sivustalla edennyt marsalkka [[Georg von Küchler]]in johtama [[Saksan 18. armeija]] suuntasi kohti [[Riika]]a. Vasemman puoleisena pitkin Itämeren rannikkoa edennyt [[Saksan 291. jalkaväkidivisioona|291. jalkaväkidivisioona]] kohtasi 23. kesäkuuta [[Liepāja]]ssa [[Neuvostoliiton 67. kivääridivisioona]]n. [[Saksan 11. jalkaväkidivisioona]] valtasi [[Šiauliai]]n 26. kesäkuuta. [[Ventspils]] antautui 26. kesäkuuta, jonka jälkeen [[Saksan 61. jalkaväkidivisioona|61. jalkaväkidivisioona]] ylitti [[Väinäjoki|Väinäjoen]] 30. kesäkuuta vallaten seuraavana päivänä Riian kohdaten vain vähäistä vastarintaa.<ref name="Kirch39">Kirchubel, Robert s. 39</ref>
Rivi 18:
 
=== Leningradin piiritys ===
{{Pääartikkeli|[[Leningradin piiritys]]}}
Neuvostoliiton piiritysrenkaan murtamiseksi keväällä 1942 aloittamat [[Toropets-Holmin offensiivi|Toropets-Holmin]] ja [[Lupanan offensiivi]]t helpottivat painetta Leningradissa. Hyökkäys päättyi kuitenkin tappioon ja koko [[NeuvostoliitonAndrei 2. iskuarmeijaVlasov]],in komentajanaanjohtama [[AndreiNeuvostoliiton Vlasov2. iskuarmeija]], menetettiintuhoutui huhtikuun lopulla. Kesällä [[Adolf Hitler]] määräsi [[Saksan 11. armeija]]n komentajan marsalkka [[Erich von Manstein]]in, joka oli juuri vallannut [[Sevastopol]]in, valtaamaan Leningradin. Elokuun lopulla, vain paria viikkoa ennen [[Operaatio Nordlicht (1942)|saksalaisten hyökkäystä]], aloitti [[Olhavan rintama]] piirityksen murtamiseksi [[Vahriselän offensiivi|hyökkäyksen Vahriselässä]]n, piirityksen murtamiseksi. Yritys epäonnistui ja 2. iskuarmeija tuhoutui. Hyökkäyksenminkä torjuminen kulutti saksalaisia joukkoja, ja kun tilanne. [[Stalingradin taistelu|Stalingradin]]n suunnallavuoksi huononi,Saksan maavoimien esikunta keskeytti von Mansteinin hyökkäyksen.
 
Tammikuussa 1943 [[Leningradin rintama]] lännessä ja Olhavan rintama idässä aloittivat kenraali [[Georgi Žukov]]in johdolla [[operaatio Iskra]]ksi kutsutun hyökkäyksen kaupunginpiirityksen vapauttamiseksimurtamiseksi. Rintamat kohtasivat 18. tammikuuta 1943 avaten maayhteyden piiritettyyn kaupunkiin. Saavutetun menestyksen innoittamana puna-armeija aloitti samalla alueella [[operaatio Poljarnaja Zvezda]]n, jonka saksalaisjoukot kuitenkin kykenivät torjumaan. Huhtikuun jälkeen rintama pysyi paikoillaan vuoden loppuun.
 
Vasta puna-armeijan tammikuun[[operaatio puolivälissä 1944 aloittama talvioffensiiviBagration]] karkotti saksalaiset linnoittamaltaan Leningradin ja Moskovan väliseltä valtatieltä lopettaen 872 päivää kestäneen Leningradin piirityksen käytännössä 27. tammikuuta 1944.
[[Leningradin piiritys|Leningrad oli piiritettynä]] vuoteen 1944 asti, jolloin puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen [[operaatio Bagration]]in.
 
=== Baltian offensiivi ===
 
Neuvostoliiton puna-armeija aloitti Baltian alueella suurhyökkäyksen 14. syyskuuta 1944. Rintaman sotatoimet voidaan jakaa [[Riian offensiivi]]in (24. syyskuuta – 23. lokakuuta), [[Tallinnan offensiivi]]in (17.–26. syyskuuta), maihinnousuihin rannikon saarille (27. syyskuuta – 24. marraskuuta) ja [[Memelin taistelu]]un (5.–22. lokakuuta). Saksalaisten vastatoimina olivat [[Operaatio Cäsar|operaatiot Cäsar]] ja [[Operaatio Aster|Aster]], joilla pyrittiin säilyttämään yhteys armeijaryhmien välillä sekä pitämään joukot kasassa. Taisteluiden tuloksena muodostui kaksi [[motti]]a [[Klaipėda|Memeliin]] ja [[Kuurinmaa]]lle. Suurhyökkäys päättyi 24. marraskuuta.
 
=== Lakkauttaminen ===