Ero sivun ”Karjalan Kansalaisliitto” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Päivitystä |
oman artikkelinsa mukaan myös sihteeri Puhakka murhattiin samassa yhteydessä |
||
Rivi 1:
'''Karjalan Kansalaisliitto''' oli vuonna [[1917]] [[Viipuri]]ssa perustettu [[porvari]]llinen, heimoaktivistinen, [[antikommunismi|antikommunistinen]] ja [[isänmaallisuus|isänmaallinen]] järjestö, joka pyrki luomaan yhteisen porvaririntaman Viipurissa ja sen lähiseuduilla. Vaikka Karjalan Kansalaisliitto oli alun perin paikallisjärjestö, oli sillä varsinkin 1920-luvulla oma vahva vaikutusvaltansa oikeiston ja aktivistien piirissä erityisesti Karjalassa. Järjestöllä oli läheiset suhteet [[Kansallinen Kokoomus|Kansalliseen Kokoomuspuolueeseen]]. Sen piirissä toimi useita eri kokoomuspoliitikkoja, esimerkiksi Viipurin kaupunginjohtaja, kansanedustaja [[Arno Tuurna]] ja kansanedustaja [[Erkki Paavolainen]]. Toiminnassa tai sen liepeillä oli myös useita aikansa älymystön ja kulttuuripiirin edustajia.
Karjalan Kansalaisliitto oli yksi itsenäistymisen alkuvuosina perustetuista aktivistisista järjestöistä. Ensi kerran se nousi esiin, kun se kutsui 20. tammikuuta 1918 mm. (Itä-)Karjalan suojeluskuntapäällikön [[Paavo Susitaival|Paavo Susitaipaleen]] johtamat Karjalan [[suojeluskunta|suojeluskunnat]] Viipuriin [[Woldemar Hägglund]]in johtamien alakynteen jääneiden suojeluskuntalaisten avuksi. Edeltävänä iltana [[punaiset]] olivat ottaneet haltuunsa kaupungin. Liiton johtaja [[Leander Ikonen]] ja sihteeri [[Väinö Puhakka]] murhattiin [[Viipurin lääninvankilan joukkomurha]]ssa 27.4.1918.
Karjalan Kansalaisliiton viimeiset aktiiviset ajat ajoittautuvat lapualaisvuosiin ja
Kommunismin patoamisen jälkeen ja yleisporvarillisuuden vakiinnuttua Karjalan Kansalaisliiton toiminta hiipui. Ilmeisesti myös vahvan ja vankan [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisen Karjala-Seuran]] toiminta söi aktiivisuutta. Radikaaleimmat siirtyivät [[Sinimustat|Sinimustiin]] ja [[Isänmaallinen kansanliike|Isänmaalliseen Kansanliikkeeseen]]. [[Itä-Karjalan kysymys]]kään ei ollut 1930-luvun puolivälissä enää niin aktiivisesti esillä kuin 1920-luvulla.
|