Ero sivun ”Suikujärvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
täydennystä |
→Historia: linkki |
||
Rivi 82:
==Historia==
[[Lapin pogostat|Novgorodin Lappiin]] kulunut Suikujärven Pyhän Eliaan [[pogosta]] mainitaan ensimmäisen kerran 1500-luvun lopun verokirjoissa. Sen vanhimpia kyliä olivat [[Kevättämäjärvi]], [[Koivuniemi (Tunkua)|Koivuniemi]], [[Lehto (Karjalan tasavalta)|Lehto]], [[Maasjärvi]] ja [[Tunkua]]. Vuonna 1619 pogostalle vihittiin uusi [[Solovetskin luostari]]n varoilla rakennettu puukirkko, joka säilyi 1900-luvulle saakka. Seudun asukkaat olivat [[karjalaiset (kansa)|karjalaisia]], joiden joukossa oli paljon [[vanhauskoiset|vanhauskoisia]]. He harjoittivat pelto- ja [[kaskiviljely]]ä, karjanhoitoa, kalastusta ja metsästystä sekä valmistivat rautaa [[järvimalmi|suo- ja järvimalmista]]. Myöhemmin alettiin käydä ansiotöissä [[Belomorsk|Sorokan]] sahoilla, Sorokanlahden ja [[Muurmanni|Muurmanninrannan]] kala-apajilla, [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] ja Suomessa. Vuonna 1889 Suikujärvelle perustettiin seurakuntakoulu, joka vuonna 1898 muutettiin valtionkouluksi.<ref name="Koskina">{{Kirjaviite | Tekijä = Koškina, S. V. | Nimike = Soroka–Belomorsk, 1919–1938: krajevedtšeskije zapiski, letopis | Julkaisupaikka = Petrozavodsk | Julkaisija = Barbašina Je. A. | Vuosi = 2013 | Sivu = 208–217 | Tunniste = ISBN 978-5-905699-08-5}}</ref>
1900-luvun alussa Suikujärvi muodosti [[Arkangelin kuvernementti|Arkangelin läänin]] [[Kemin kihlakunta (Venäjä)|Kemin kihlakuntaan]] kuuluneen volostin eli kunnan, joka jakautui Suikujärven ja [[Nuottavaara]]n [[kyläkunta|kyläkuntiin]]<ref name="Koskina" />. Se rajoittui lännessä Kemin kihlakunnan Tunkuan, pohjoisessa [[Voijärvi|Voijärven]] ja idässä [[Suiku|Suijun]], Sorokan ja [[Lapino]]n volosteihin sekä etelässä [[Aunuksen kuvernementti|Aunuksen läänin]] [[Poventsan kihlakunta|Poventsan kihlakunnan]] [[Paatene]]n volostiin<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Härkönen, Iivo (toim.) | Nimike = Karjalan kirja | Julkaisupaikka = Porvoo–Helsinki | Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö | Vuosi = 1932 | Sivu = 828 | Tunniste = }}</ref>. Vuonna 1905 Suikujärven volostissa oli 32 kylää, joissa oli lähes 1 800 asukasta. Suikujärven kyläkuntaan kuuluivat kirkonkylän lisäksi Kevättämäjärven, Kippajärven (ven. ''Kippozero''), Lehdon, Pohjoispään (''Severnokonetskaja'') ja Säkäjärven (''Šagozero'') kylät sekä Borissanvaaran (''Borisvaraka''), Heinävaaran (''Sennaja Varaka''), Lehtorannan (''Lehtabereg''), Naukuvaaran (''Neugovaraka''), Riihivaaran (''Rigovaraka''), Sarinvaaran (''Šarovarakka'') ja Torovaaran (''Torovaraka'') uudiskylät.<ref name="spisok">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Spisok naseljonnyh mest Arhangelskoi gubernii k 1905 godu | Julkaisupaikka = Arhangelsk | Julkaisija = Arhangelski gubernski statistitšeski komitet | Vuosi = 1907 | Sivu = 188–191 | Tunniste = }}</ref> Suikujärvi koostui kahdesta osasta, kirkonkylästä (ven. ''Letnekonetskoje'') ja Pohjoispäästä. Kunnanhallinto sijaitsi kirkonkylässä, minkä johdosta volostia kutsuttiin venäjäksi usein nimellä ''Letnekonetskaja volost''.<ref name="Koskina" /> Vuonna 1905 Suikujärven kirkonkylässä ja Pohjoispäässä oli yhteensä 56 taloa ja 279 asukasta<ref name="spisok" />.
| |||