Ero sivun ”Folland Gnat” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Image:Gnat.750pix.jpg|thumb|250px|Folland Gnat T.1]]
[[Kuva:Folland_Gnat_Mk.1_(GN-101)_K-SIM_01.jpg|thumb|250 px|Folland Gnat Mk.1 (GN-101) [[Keski-Suomen ilmailumuseo|Keski-Suomen ilmailumuseossa]].]]
'''Folland Gnat''' on [[Folland Aircraft|Folland-lentokonetehtaan]] pääsuunnittelijan [[Edward Petter]]in 1950-luvun alussa suunnittelema kevyt [[hävittäjä (lentokone)|hävittäjälentokone]].
Rivi 5:
==Historia==
[[File:Folland Gnat Mk I.svg|right|300px]]
Folland Gnat F.1 on yksipaikkainen kokometallinen torjuntahävittäjä (''interceptor''), joka kehittyi Folland Fo141 -suunnitelmasta. Koneen ensilento tapahtui 18. heinäkuuta 1955. Englannin ilmailuministeriö rahoitti koneen suunnittelua tilaamalla kuusi konetta. [[Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat|Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien]] hävittäjäksi valittiin [[Hawker Hunter]]. Koneesta kehitettiin edelleen kaksipaikkainen harjoituskoneversio, Folland Gnat T.1, jossa oli hävittäjäversioon verrattuna pinta-alaltaan 40% suurempi siipi, suurempi sivuvakautin ja erilaiset korkeusvakauttimet. Gnat oli vain vientituote, halpa eikä [[Pohjois-Atlantin liitto|Naton]] koneita suorituskyvyllään uhkaava. Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat ei koskaan ottanut sitä käyttöönsä kuin kaksipaikkaisena T.1 -versiona hävittäjälentäjien jatkokoulukoneeksi. Se oli käytössä 1970-luvun jälkipuolelle asti [[Red Arrows]] -taitolentoryhmän koneena.
 
Hävittäjäversiota myytiin Suomeen (11 kpl), Intiaan (40) ja Jugoslaviaan (2). Lisäksi Suomeen toimitettiin 2 valokuvaustiedusteluversiota.
Rivi 23:
Konetyyppi havaittiin palveluskäytössä ongelmalliseksi ja se vaati korjauksia. Lisenssivalmistusta Suomessa ei siis aloitettu, vaikka näin oli alun perin aiottu. [[Suomen ilmavoimat]] tilasi 12 Gnatia, joista 10 oli hävittäjäversioita (tunnukset GN-101..110) ja 2 valokuvaustiedusteluversiota (GN-112 ja GN-113), jotka toimitettiin Suomeen vuonna 1960. Gnatilla ylitettiin Suomessa ensimmäisen kerran äänennopeus 31.7.1958 Luonetjärvellä. Ohjaajana oli majuri [[Lauri Pekuri]].
 
GN-102 tuhoutui 26. elokuuta 1958 teknisen vian vuoksi. Tästä syystä Gnat oli Suomessa lentokiellossa puoli vuotta. Onnettomuuden syyksi osoittautui hydraulisäiliö, johon ei ollut suunniteltu alipaineen tasausventtiiliä, joka olisi estänyt säiliöön muodostumasta alipainetta suurissa korkeuksissa. Mahdollinen säiliön ylipaine oli suunnittelussa otettu huomioon. Rasitus rikkoi lopulta säiliön estäen laskutelineen ulostulon muuten kuin varajärjestelmällä. Hydraulipaineen vajaus pysäytti korjausvakaajan ja finaalilla kone menetti korkeusohjauksensa. Ohjaaja siirtyi käsiohjaukseen, mutta kone törmäsi kiitotiehen 20 asteen liukukulmalla, kun se normaalisti oli kolme astetta. Kone oikeni, mutta lasku oli niin kova, että laskuteline murtui ja kone kääntyi selälleen ja alkoi palaa.<ref name="Pekuri">Lauri Pekuri - Hävittäjälentäjä s.271 -301</ref> Ohjaaja halvaantui loppuelämäkseen, 34 vuodeksi.<ref>Veikko Hietamies, "Folland Gnat Mk.1:n hankinnasta Suomeen", Feeniks, 1/1993</ref> Onnettomuus antoi lisäpontta vastustajille ja hankinta eteni lopulta pitkällisen kiistelyn jälkeen.<ref name="Pekuri" />
alipainetta suurissa korkeuksissa. Mahdollinen säiliön ylipaine oli suunnittelussa otettu huomioon. Rasitus rikkoi lopulta säiliön estäen laskutelineen ulostulon muuten kuin varajärjestelmällä. Hydraulipaineen vajaus pysäytti korjausvakaajan ja finaalilla kone menetti korkeusohjauksensa. Ohjaaja siirtyi käsiohjaukseen, mutta kone törmäsi kiitotiehen 20 asteen liukukulmalla, kun se normaalisti oli kolme astetta. Kone oikeni, mutta lasku oli niin kova, että laskuteline murtui ja kone kääntyi selälleen ja alkoi palaa.<ref name="Pekuri">Lauri Pekuri - Hävittäjälentäjä s.271 -301</ref> Ohjaaja halvaantui loppuelämäkseen, 34 vuodeksi.<ref>Veikko Hietamies, "Folland Gnat Mk.1:n hankinnasta Suomeen", Feeniks, 1/1993</ref> Onnettomuus antoi lisäpontta vastustajille ja hankinta eteni lopulta pitkällisen kiistelyn jälkeen.<ref name="Pekuri" />
 
Tehdas toimitti onnettomuudessa tuhoutuneen tilalle uuden koneen tunnuksella GN-111. Kaikki koneet palvelivat Hämeen Lennoston HävLLv 11:ssä Tikkakoskella. Gnatteja vaivasi koko niiden käyttöiän koneen kehittämisen jääminen puolivalmiiksi, kun tekninen kehitys siirsi [[Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat|Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien]] ja valmistajan huomion kaksinkertaiseen äänennopeuteen yltäviin konetyyppeihin. Gnatin tekniset ongelmat saivat lehdistössä aikaan ankaraa arvostelua. Tekniset ongelmat sekä varaosien saannin merkittävä vaikeutuminen nopeuttivat merkittävästi kalustosta luopumista, vaikka kone sinällään osoittautui ominaisuuksiltaan ketteräksi ja suorituskykyiseksi koneeksi. Sen sijaan kaluston lentokuntoisena pitäminen oli teknilliselle henkilöstölle suuri haaste.