Medicit eivät alun perin olleet aatelia vaan ennemminkin [[Porvaristo|porvareita]]. Varhaiset Medicit harjoittivat [[puuhiili]]kauppaa ja pian myös [[yrtti]]en keräilyä ja myyntiä. Yrttejä käytettiin lääketarkoitukseen ja siten Mediceistä tuli farmaseutteja. Mahdollisesti tästä tulee nimi Medici ([[Italian kieli|ital.]] ’lääkärit’) sekä käsitys vaakunan palloista pillereinä.<ref name="ramklint-32">Ramklint 2007, s. 32.</ref>
[[Giovanni di Bicci de’ Medici]] (1360–1429) oli ensimmäinen pankkitoiminnassa mukana ollut Medici, ja häntä voidaan pitää suvun perustajana. Hänen poikansa [[Cosimo de’ Medici]] (''Cosimo Vanhempi''; 1389–1464) oli ensimmäinen Medici, joka sai Firenzen epävirallisen hallitsijan ''Gran maestron'' aseman. HänenCosimon jälkeläisensäjälkeläiset hallitsivatmuodostivat käytännössäsuvun Firenzeätoisen vuoteenpäähaaran; 1494toiseen saakka,kuuluivat jolloinhänen heidätpikkuveljensä karkotettiinLorenzon sieltä.jälkeläiset<ref name=suursanakirja"ramklint-8">NenonenRamklint 2007, Kaisu-Maijas. &8.</ref>. Teerijoki,Cosimon Ilkka:jälkeläiset ''Historianhallitsivat suursanakirja'',käytännössä artikkelitFirenzeä ”Firenze”vuoteen ja1494 ”Medici”. WSOYsaakka, 1998.jolloin ISBNheidät karkotettiin 951-0-33044-2sieltä.</ref> Cosimon pojan Pieron (1416–1469) poika [[Lorenzo de’ Medici]] (1449–1492) sai lisänimen ”Il Magnifico”. Lorenzon aikaan Italian [[renessanssi]] oli huipussaan ja Medicit tukivat ahkerasti ajan taiteilijoita, runoilijoita ja filosofeja. Medicit kuitenkin palasivat Firenzeen 1500-luvun alussa<ref name=suursanakirja />, ja CosimoaCosimosta seurannutpolveutunut Medicien ”vanhempi” sukuhaara hallitsi Firenzeä vielä vuoteen 1537 saakka. Keisari [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V]] nimitti [[Alessandro de’ Medici]]n Firenzen perinnölliseksi [[herttua]]ksi<ref name=suursanakirja />. Hänen jälkeensä asema siirtyi ”nuoremmalle” haaralle, johon kuulunut [[Cosimo I de’ Medici]] tuli ensin Firenzen herttuaksi ja myöhemmin vuonna 1569 [[Toscanan suurherttuakunta|Toscanan suurherttuaksi]]<ref name=suursanakirja />. Hänestä polveutunut sukuhaara hallitsi sen jälkeen Toscanaa suurherttuakuntana vuoteen 1737 saakka.<ref name=suursanakirja>Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: ''Historian suursanakirja'', artikkelit ”Firenze” ja ”Medici”. WSOY, 1998. ISBN 951-0-33044-2.</ref> Kun suvun viimeinen suurherttua [[Gian Gastone]] (1671–1737) kuoli, hänen sisarensa Anna Maria allekirjoitti testamentin, jolla koko Medicien omaisuus siirtyi uuden hallituksen omistukseen, eikä mitään siitä saisi koskaan siirtää pois Firenzestä.<ref>Ramklint 2007, s. 184–186.</ref> Anna Maria kuoli suvun viimeisenä jäsenenä 1743.<ref name="ramklint-8" />
