Ero sivun ”Carl-Gustaf Herlitz” versioiden välillä

126 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
mainitaan tällainenkin
(laajennusta)
(mainitaan tällainenkin)
 
==Arabian johtajana==
Carl-Gustaf Herlitz kuului ruotsalaiseen Herlitzin sukuun.<ref name="SBL">Nils Herlitz: [http://sok.riksarkivet.se/sbl/Presentation.aspx?id=12903 Herlitz, släkt] {{sv}} Svenskt Biografiskt Lexikon (1969–1971). Ruotsin valtionarkisto.</ref> Hänen isänsä oli [[Gustaf Herlitz]], joka toimi ruotsalaisen [[Rörstrand]]-yhtymän Helsinkiin perustaman Arabian tehtaan teknisenä johtajana ja vuodesta 1893 toimitusjohtajana. Carl-Gustaf Herlitz valmistui 1906 [[Polyteknillinen opisto|Polyteknillisestä opistosta]] kemian alan insinööriksi ja työskenteli sen jälkeen Arabialla. Kun Arabian tehdas vuonna 1916 siirtyi suomalaisen yhteenliittymän omistukseen, Herlitzeistä tuli myös tehtaan keskeisiä omistajia. Samalla Gustaf Herlitz luovutti toimitusjohtajan tehtävät pojalleen.<ref name="KB" /><ref name="historia">[http://www.arabia.fi/Arabian-tarina/Historia Arabian historia] Arabia.fi. Viitattu 12.7.2015.</ref>
 
Herlitz laati Arabialle merkittävän uudistussuunnitelman, jota alettiin toteuttaa vuodesta 1919 alkaen. Helsingin tehdasta laajennettiin ja tuotantoa pyrittiin rationalisoimaan. Vuonna 1923 Arabia osti konkurssiin menneen [[Sähköeriste|sähköeristinposliinia]] valmistaneen [[Turun posliinitehdas|Turun posliinitehtaan]], jonka toimitusjohtajaksi Herlitz myös tuli. Lisäpääoman hankkimiseksi Arabian osakkeet myytiin myöhemmin saksalaiselle [[Arnold (yritys)|Arnold-yhtymälle]], mutta kun saksalaiset eivät halunneet sijoittaa tarpeeksi varoja Arabiaan, suomalaiset ostivat osakkeet takaisin 1927. Samalla Arabian omistukseen siirtyivät myös ruotsalaiset Lidköpingin ja Rörstrandin posliinitehtaat. Arabiasta tuli 1930-luvulla kansainvälisesti merkittävä [[WC]]-istuinten ja taidekeramiikan valmistaja.<ref name="KB" /><ref name="historia" /> Merkittäväksi osoittautui Herlitzin Arabialle 1922 perustama kemiallisteknillinen laboratorio, jossa testattiin uusia materiaaleja. Lisäksi Herlitz toi Suomeen uutta ulkomaista teknologiaa, joka mahdollisti työprosessin tehostamisen Arabian tehtaalla. Hän myös otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön [[Taylorismi|tayloristista]] rationalisointia edustaneen, standardisaatioon ja työnormeihin perustuneen [[Bedaux-menetelmä]]n, jolla työtahtia saatiin kiristettyä.<ref>Camilla Reinboth: [http://www.tsr.fi/tutkimustietoa/tata-tutkitaan/hanke?h=107199 Bedaux-työntutkimusmenetelmän käyttö Oy Arabia Ab:lla ja Huhtamäki yhtymässä -väitöskirja] Työsuojelurahastio 11.8.2010. Viitattu 10.7.2015.</ref>
 
Herlitz oli [[Suomen Taideteollisuusyhdistys|Suomen Taideteollisuusyhdistyksen]] varapuheenjohtaja ja vuosina 1922–1927 [[Muntra Musikanter]] -lauluseuran puheenjohtaja. Hän sai vuorineuvoksen arvonimen 1932.<ref name="KB" />
 
Ruotsalainen oikeustieteilijä ja poliitikko [[Nils Herlitz]] oli Carl-Gustaf Herlitzin serkku.<ref name="SBL" />
 
==Tuotanto==