Ero sivun ”C. G. Jung” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p typoja |
||
Rivi 23:
| alaviitteet =
}}
'''Carl Gustav Jung''' ([[26. heinäkuuta]] [[1875]] Kesswil, [[Thurgau]] – [[6. kesäkuuta]] [[1961]] [[Zürich]]), usein lyhyesti '''C. G. Jung''', oli [[sveitsi]]läinen [[psykiatri]] ja [[Analyyttinen psykologia|analyyttisen psykologian]] perustaja. Hänen lähestymistapansa psykologiaan on vaikuttanut paljon [[syvyyspsykologia]]n alueella ja vastakulttuuriseen liikkeeseen ympäri maailman.
Jung aloitti työuransa [[Zürich]]in yliopiston psykiatrian klinikalla vuonna 1900 ja teki potilastyön ohella useita vuosia kokeellista työtä sana-assosiaatioiden kanssa. [[Assosiaatio|Assosiaatiokokeissa]] hän keskittyi erityisesti niihin häiriöihin, joita muut tutkijat vähättelivät virheinä. Koetulokset johtivat teoriaan
Jungia pidetään ensimmäisenä modernina psykologina, jonka mukaan ihmisen [[psyyke]] on luontaisesti [[hengellisyys|hengellinen]] ja tutkittavissa pintaa syvemmältä. Hän painotti psyyken ymmärtämistä tutkimalla [[uni]]en, [[taide|taiteen]], [[mytologia]]n, [[uskonto|uskonnon]] ja [[filosofia]]n maailmoja. Vaikka hän oli teoreettinen psykiatri ja kliinikko, jolla oli praktiikka, hän kulutti suuren osan ajastaan tutkimalla muita aiheita, muun muassa itäistä ja läntistä filosofiaa, uskontoja, [[alkemia]]a, [[astrologia]]a, kirjallisuutta ja muuta taidetta. Hänen huomattavimmat ajatuksensa koskevat psykologisia komplekseja, [[individuaatio]]ta, [[arkkityyppi|arkkityyppejä]], kollektiivista [[tiedostamatonta]]a sekä [[synkronisiteetti]]a.
Rivi 43:
Jung työskenteli muun muassa mielisairaalan lääkärinviroissa, Zürichissä lääketieteellisen psykologian professorina, potilastyössä omalla vastaanotollaan (Jungin on laskettu työskennelleen noin 70 000 unen kanssa), psykiatrian ja psykoterapian järjestöissä ja tehden silloin tällöin luentomatkoja ulkomaille tai tutkimusmatkoja alkuperäiskansojen kulttuureihin.
Jung mielletään aikuis- ja vanhuusiän kehityksen tutkijana, siinä missä Freudin katsotaan painottavan lapsuusiän kehityksen merkitystä.<ref>Vrt. esim. {{Verkkoviite | Osoite=http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/ps/ps5/1.0_kasitteet_ja_tutkimus/1.6_jungin_psykologia?C:D=hNqP.gZ6d&m:selres=hNqP.gZ6d | Nimeke=Jungin analyyttinen psykologia | Tekijä=Saarniaho, Rami | Julkaisija=Internetix / Otavan Opisto | Viitattu=24.5.2014}}</ref>
Jungin tutkimukset ja teoriat ovat taustoina muun muassa arkikieleen siirtyneissä sanoissa ''[[introvertti]]'', ''[[ekstrovertti]]'', ''[[kompleksi]]'' psyykeenosana, ''[[arkkityyppi]]'' sekä synkronisiteetti. Hänen psykologista typologiaansa käytetään yleisesti perusosana psykologisissa persoonallisuustesteissä. Jungin tutkimukset ovat vaikuttaneet niin kutsutun [[valheenpaljastuskone]]en kehittelyyn ja elokuvateollisuuden käsikirjoituksissa on nojauduttu jungilaiseen näkemykseen sankarimyyttien rakenteista.
Rivi 74:
=== Arkkityypit ja uskonto ===
C. G. Jungin mukaan järjen korostuminen tieteellisen ajattelun myötä on johtanut ihmisen vieraantumiseen [[tiedostamaton|
Jungin mukaan tiede ei voi korvata eikä selittää myyttiä, sillä arkkityypit eivät ole ihmisen tietoisuuden keksintöjä, vaan [[numeeninen|numeenisia]], tiedostamattomia ja [[apriori]]sia psyyken rakenteita, joilla on tietoisuudesta riippumaton psyykkinen energiansa. Myyttiä voidaankin hänen mukaansa kuvata jumalallisen elämän itsenäiseksi ilmenemiseksi meissä. Jungin mukaan järkiperäisen tiedon yksipuolisuus etäännyttää myyttisestä maailmasta ja riistää ihmiseltä hänen ”tuonpuoleisuutensa” tai toisenlaisuutensa ja kokemuksen elämän merkityksellisyydestä.<ref>Jung 1985, s. 347, 368, 361, 374.</ref>
Rivi 86:
Vuonna 1938 Jung piti luentoja [[Yalen yliopisto]]ssa psykologiasta ja uskonnosta. Samoihin aikoihin hän vieraili [[Intia]]ssa ja siellä kiinnostui [[Hindulainen filosofia|hindulaisesta ajattelusta]].
Vuonna 1903 Jung meni naimisiin rikkaasta sveitsiläisperheestä kotoisin olevan Emma Rauschebachin kanssa. He saivat viisi lasta: Agathe, Gret, Franz, Marianne ja Helene. Avioliitto päättyi Emman kuolemaan vuonna 1955.
Jung kuoli vuonna 1961 sairasteltuaan jonkin aikaa.
Rivi 92:
== Tuotanto ==
Jungin ja analyyttisen psykologian teoksia on suomennettu vajaa kymmenkunta. Jungin muistelmat kirjoitti hänen oppilaansa Aniela Jaffé hänen kanssaan käymiensä keskustelujen perusteella. Teos ''Unia, ajatuksia, muistikuvia'' julkaistiin 1961.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://siivola.org/markku/krit/carl_gustav_jung.html | Nimeke=Carl Gustav Jung – tiedustelija tuntemattomuudessa | Tekijä=Siivola, Markku | Selite=kirja-arvio | Julkaisu=Kaleva | Ajankohta=1985 | Viitattu=24.5.2014}}</ref> ''Symbolit: piilotajunnan kieli'' (1964) on yleisesitys Jungin ajattelusta. Jung kirjoitti teoksen ensimmäisen luvun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353050720266 | Nimeke=Mistä mielikuvat tulevat | Tekijä=Ehnberg, Lars | Selite=kirja-arvio | Julkaisu=Helsingin sanomat | Ajankohta=16.2.1992
== Jung-instituutti ==
Jungin analyyttinen psykologia laajeni, kun oppilaita ja seuraajia varten perustettiin 1948 ensimmäinen C. G. Jung -instituutti Zürichiin. Nykyään koulutusyhteisöjä ja -instituutteja on ympäri maailmaa: Keski-Eurooppa, Yhdysvallat, Brasilia, Israel ja Japani ovat voimakkaimmin edustettuina. Kansainvälisen ammattiliiton [[IAAP]]:n jäsenistössä jungilaisia psykoterapeutteja (analyyttinen psykologi) on luultavasti kaikkiaan noin kolmetuhatta (2005). Alan säännöllisistä tutkimusjulkaisuista tunnetuimmat ovat ''Journal of Analytical Psychology'', (JAP) Lontoo, ja ''Analytische Psychologie'', (AP) Basel.
== Suomennetut teokset ==
| |||