Ero sivun ”Sarvijäärät” versioiden välillä

Ryhmän kovakuoriaiset ovat usein suurikokoisia ja niiden tuntosarvet ovat pitkät, joillakin lajeilla huomattavasti pitemmät kuin niiden ruumis. Useimpien sarvijäärälajien toukat elävät puussa, mutta jotkut harvat myös ruohovartisissa kasveissa. Monet sarvijäärälajit ovat taloudellisesti merkittäviä puun tuholaisia. Suomessa jokseenkin yleinen laji [[suutari (hyönteinen)|suutari]] (''Monochamus sutor'') on aiheuttanut vaurioita niin kuusi- kuin mäntypuuhun. Paikoittain Euroopassa tavattu merkittävä puurakennusten tuholaislaji, [[tupajäärä]] (''Hylotrupes bajulus''), esiintyy Suomessa vain Ahvenanmaan saaristossa. Monista sarvijääristä poiketen, eräät käyvät myös kukissa, kuten ulkonäöltään ampiaisia jäljittelevä [[aitojäärä]] (''Clytus arietis''). Yleisimpiä kukissa vierailevia sarvijääriä ovat sukuja ''[[Leptura]]'' ja ''[[Anoplodera]]'' edustavat kukkajäärät, jotka ovat ruumiinmuodoltaan yleensä hoikempia kuin suurin osa muista sarvijääristä.<ref name=p-eh_Cerambycidae>{{Kirjaviite | Tekijä = Michael Chinery | Nimeke = Pohjois-Euroopan hyönteiset | Sivu = 316 | Selite = Heimo ''Cerambycidae'' - sarvijäärät | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Painokaari Oy, Tammi | Vuosi = 1988 | Tunniste = ISBN 951-30-6952-4 }}</ref>

 

 

[[Suomi|Suomessa]] tavattavat sarvijäärät jakautuvat kuuteen alaheimoon: ''Prioninae'', ''[[Spondylidinae]]'', ''[[Aseminae]]'', ''[[Lepturinae]]'', ''[[Cerambycinae]]'' ja ''[[Lamiinae]]''. Suomessa elää vakinaisesti n. 80 eri sarvijäärälajia, sisältäen mm. [[papintappaja]]n ja [[sarvijaakko|sarvijaakon]].