Ero sivun ”Matsuo Bashō” versioiden välillä

1 merkki poistettu ,  4 vuotta sitten
p
→‎Lapsuus ja nuoruus: Typo fixing, typos fixed: Elämänker → Elämäker using AWB
(fix, tekstin muotoilu)
p (→‎Lapsuus ja nuoruus: Typo fixing, typos fixed: Elämänker → Elämäker using AWB)
Bashō syntyi noin vuonna 1644 jossakin [[Ueno (Mie)|Uenon]] lähellä [[Igan provinssi]]ssa, ja hänen nimekseen annettiin '''Matsuo Kinsaku''' ({{k-ja|松尾 金作}}).<ref name="kokusai">Kokusai 1948, s. 246.</ref> Hänen isänsä saattoi olla alempiarvoinen [[samurai]], mikä olisi taannut Bashōlle sotilasuran muttei juuri mahdollisuutta merkittävään elämään. Elämäkertakirjailijat ovat perinteisesti väittäneet, että hän työskenteli keittiöissä.<ref>Carter 1997, s. 62.</ref> Nuorena Bashōsta tuli kuitenkin Tōdō Yoshitadan ({{k-ja|藤堂 良忠}}) palvelija. Yoshitada jakoi Bashōn rakkauden haikai no rengaan, yhteistyössä kirjoitettavaan ketjurunouteen. Haikai-ketjurunon aloittaa 5–7–5-tavuinen runo, jota kutsuttiin nimellä ''[[hokku]]'' ja joka nimettiin myöhemmin haikuksi, kun se alkoi esiintyä yksinään. Hokkua seurasi toisen runoilijan kirjoittama ja siihen liittyvä 7–7-tavuinen ''wakiku''. Sekä Bashō että Yoshitada ottivat itselleen ''haigōt'' ({{k-ja|俳号}}) eli ''haikai''-taiteilijanimet: Bashōn nimi oli Sōbō ({{k-ja|宗房}}), joka oli yksinkertaisesti hänen samurainimensä '''Matsuo Munefusan''' ({{k-ja|松尾 宗房}}) ''[[on'yomi]]''-lukutapa. Vuonna 1662 julkaistiin Bashōn varhaisin säilynyt runo, vuonna 1664 kaksi hänen hokkuaan painettiin kokoelmateokseen ja vuonna 1665 Bashō ja Yoshitada kirjoittivat satasäkeistöisen ketjurunon joidenkin tuttujensa kanssa.
 
Yoshitadan äkillinen kuolema vuonna 1666 päätti Bashōn rauhallisen palvelijanelämän. Ajalta ei ole säilynyt minkäänlaisia tietoja, mutta Bashōn arvellaan luopuneen mahdollisuudestaan nousta samuraiksi ja jättäneen kotinsa.<ref>Ueda 1982, s. 21.</ref> ElämänkertakirjailijatElämäkertakirjailijat ovat ehdottaneet hänelle eri matkakohteita ja hänen päätökselleen useita erilaisia syitä. Jälkimmäisiin kuuluu mahdollinen mutta epätodennäköinen suhde Bashōn ja šintolaisen Jutei-nimisen ({{k-ja|寿貞}}) [[Miko (shintolaisuus)|miko]]n välillä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=岡村 健三 (Kenzō Okamura)|Nimeke=芭蕉と寿貞尼 (Bashō to Jutei-ni)|Julkaisupaikka=Ōsaka|Julkaisija=芭蕉俳句会 (''Bashō haiku kai'')|Vuosi=1956 | Kieli={{ja}} }}</ref> Bashō viittaa itse tähän aikakauteen vain epäselvästi; hän muistaa, että ”eräänä aikana himoitsin virka-asemaa maa-alueineen” ja että ”aikoinaan minua kiehtoivat homoseksuaalisen rakkauden muodot”, mutta ei ole säilynyt osoitusta siitä, viittasiko hän todellisiin vai jopa vain fiktiivisiin mielihaluihin.<ref>Ueda 1982, s. 22.</ref> Hän ei ollut varma, tulisiko hänen ruveta täysipäiväiseksi runoilijaksi; hänen oman kertomuksensa mukaan ”vaihtoehdot taistelivat mielessäni ja tekivät elämäni levottomaksi”.<ref>Ueda 1982, s. 23.</ref> Hänen päättämättömyyteensä saattoi vaikuttaa rengan ja haikai no rengan suhteellisen alhainen asema, sillä tuohon aikaan ne nähtiin pikemminkin seurallisina toimintoina kuin vakavana taiteena.<ref>Ueda 1982, s. 9.</ref> Joka tapauksessa hänen runojaan julkaistiin edelleen valikoimissa vuosina 1667, 1669 ja 1671, ja hän julkaisi oman kokoelmansa vuonna 1672. Se oli nimeltään ''Kai ōi'' ({{k-ja|貝おほひ}} ”simpukankuorileikki”) ja se koostui Bashōn ja muiden [[Teitoku]]-koulukunnan runoilijoiden teoksista.<ref name="kokusai"/> Saman vuoden kevään aikoihin hän muutti [[Edo]]on jatkaakseen runouden opiskelua.<ref>Ueda 1992, p. 29</ref>
 
== Nousu kuuluisuuteen ==
3 368

muokkausta