Ero sivun ”Maanviljelyn synty Lähi-idässä” versioiden välillä

'''Maanviljelyn synty Lähi-idässä''' liittyi luultavasti jääkauden päättymisen aikaisiin ympäristönmuutoksiin. Tästä historian vaiheesta käytetään myös nimitystä '''Neoliittinen vallankumous'''. Eräiden arvioiden mukaan maanviljely alkoi ilmaston kuivuessa nuoremmalla dryaskaudella.<ref name="fifa">First Farmers - The origins of agricultural socities, Peter Bellwood, Blackwell Publishing 2005, ISBN 978-0-631-20565-4, sivu 58</ref>. Nämä johtivat jollain tavoin maanviljelyn omaksumiseen [[Hedelmällinen puolikuu|Hedelmällisen puolikuun]] alueella. Asiantuntijat kiistelevät yhä viljelyn alun ajankohdasta ja syistä. [[Ruis]]ta saatettiin viljellä Tell Abu Hureyrassa jo noin 11000 eaa., mutta laajemmalle maanviljely levisi vasta joskus 9000-8500 eaa. niin sanotun PPNA-kauden lopussa tai PPNB-kauden alussa<ref>fifa, sivu 54-</ref>.

Ei tiedetä varmaa syytä siihen, miksi maanviljely alkoi Lähi-idässä juuri [[Viime jääkauden päättyminen|jääkauden päättymisen]] aikoihin. Yksi syy siihen saattoivat olla rajut ilmastonmuutokset, jotka muuttivat Lähi-idän ympäristöä välillä kuivaksi, välillä kosteaksi. Jääkauteen liittyneen kovan kuivuuden hellittäessä [[ilmasto]]n lämpeni ja sade lisääntyi koko maapallolla, nimenomaan Lähi-Idässä ja Etelä-Aasiassa. Sahara alkoi kuivua. Noin 12500 eaa. Lähi-idässä oli rannikoilla tammimetsiä, ja muualla kosteaa [[aro]]a<ref name="mmss">Brian M. Fagan: Muinaisen maailman suuret salaisuudet, Otava 2003. ISBN 951-1-18138-6 Luku Mistä maanviljelys alkoi?, sivu 114-</ref>. Arolla eli monia syötäväksi kelpaavia suuria eläimiä. Silloin riista riitti ihmisille ja he asuivat paikoillaan. Tammenterhot ja pistaasipähkinät olivat näitä kasvaville tammimetsävyöhykkellä eräs ravinnon lähde<ref>Fagan 2008, </ref>.

Noin 11500 kalenterivuotta eaa. ilmasto oli kosteimmillaan Lähi-idässä<ref name="compark">Maximilian O. Baldia: [http://www.comp-archaeology.org/AgricultureOrigins.htm The Origins of Agriculture] 18.9.2008</ref>. <!--Kosteus huipentui!-- noin 500 radiohiilivuotta ennem nuoremman dryaksen alkua-->, ja sen takia syntyi villiviljalajeja jotka tuottivat suuria tähkiä. Mutta noin 11000-10600 kalenterivuotta eaa.<ref>Muinaisen maailman suuret salaisuudet, s. 116.</ref> ilmasto viileni [[nuorempi dryas|nuorempaan dryaskauteen]], mikä kuivatti ilmastoa Lähi-idässä<ref name="compark" />. Tämä vähensi riistan määrä, ajoi ihmiset vaeltamaan riistan perässä ja lisäsi villiviljan keräilyä. Noin 11000-9500 eaa. vallitsi kuivuus, jolloin ihmiset asuivat mm jokien ja lähteiden lähellä<ref>Fagan 2008, s 171</ref>. Kosteilla paikoilla kasvoi eniten syötäväksi kalpaavia kasveja, ja myös riisteläimet viihtyivät niissä. ilmaston kuivuminen suosi ruohokasveja joita villiviljetkin olivat<ref>Fagan 2008, s 157</ref>. Esimerkiksi Hureyrassa hedelämä ja pähkinät hävisvät 11000 eaa. ilmaston kuivettua, ja villiviljan ja muiden kasvien siementen keräily lisääntyi, ja noin 10600 eaa. viollit perinteiset viljakasvitkin hävisivät sieltä<ref>fagan 2008, s 157</ref>. Viljely alkoikin muualla noin 10000 eaa., jolloin hureyra hylättiin<ref>Fagan 2008, s 158</ref>.

Ruista saatetiinsaatettiin viljellä [[Tell Abu Hureyra]]ssa joskus 11000 eaa. Mutta maanviljely levisi laajalle vasta noin 8500 eaa. [[PPNA]]-kauden lopussa tai [[PPNB]]-kauden alussa<ref name="firstfarmers">Peter Bellwood: First Farmers, The Origins of Agricultural Socities, Blackwell Publishing 2005. s. 58. ISBN 978-0-631-20565-4 </ref>. Maanviljelyn nopea leviäminen alkoi Lähi-idässä, kun ilmasto kostui jääkauden jälkeen 9500 eaa.<ref>Fagan 2008, s 165</ref>.

Domestikoidut tetraploidinen emmervehnä ja diploidinen einkornvehnä, ohra ja ruis olivat varmasti viljelyssä noin 8500 eaa. muutamissa Hedelmällisen puolikuun paikoissa, ja ruis ehkä paljon aiemmin Hureyrassa Pohjois-Syyriassa. Noin 8000 eaa. ilmestyivät tetraploidiset ja heksaploidiset vehnät joihin nykyinen leipävehnä ja spelttivehnä kuuluvat. <ref name="fifa">First Farmers - The Origins of agricultural Socities, Peter Bellwood, Blackwell Publishing 2005, ISBN 978-0-631-20565-4 hardcover, ISBN 978-0-631-20566-1, sivu 47</ref>. Ohrakin oli alussa kaksirivistä, myöhemmin kuusirivistä. Harnettä, papuja ja muita palkokasveja alettiin viljellä noin 8000 eaa. Pohjois-Syyrian- Kaakois-Anatolian seuduilla<ref>fifa, sivu 47</ref>.