Ero sivun ”Interahamwe” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 72:
#Vuoden [[1959]] sosiaalinen vallankumous, vuoden [[1961]] kansanäänestys ja hutuideologia tulee opettaa kaikenikäisille hutuille. Jokaisen hutun tulee levittää tätä sanomaa, mihin ikinä hän meneekään. Jokainen hutu, joka syyttää veljeään tämän ideologian levittämisestä ja opettamisesta, on petturi.
 
Interahamwe harjoitti aluksi vain tämän tapaista propagandaa, jolla se pyrki käytännössä katkomaan kaikki välit hutujen ja tutsien välillä. Oikeastaan hutu ei saanut olla missään tekemisissä tutsin kanssa. Tässä vaiheessa Interahamwesta ei ollut vielä kehittymässä puolisotilaallinen järjestö, eikä sillä ollut vielä selvää elimellistä johtoa; johtona toiminutta sisäpiiriä täydennettiin vielä vuonna 1991. Vuoden 1992 puolivälissä järjestö alkoi muuttua Georges Rutagandan mukaan aivan erilaiseksi kuin se oli alun perin luotu. Toukokuussa 1992 itse presidentti [[JuvenalJuvénal Habyarimana]] antoi tukensa järjestölle ja kehotti nuorisoa liittymään siihen.
 
[[4. tammikuuta]] 1992 oli Interhamwen ensimmäinen suurempi voimannäyttö, kun se mielenosoitti tukeaan [[Sylvestre Nsanzimana]]n johtamalle MRND:n yksipuoluehallitukselle ja vastusti siirtymistä monipuoluehallitukseen. MRND oli hallinnut Ruandaa vuodesta [[1975]] lähtien ja heinäkuussa 1990 presidentti Habyarimana oli luvannut länsimaille näiden painostuksen jälkeen muodostavansa monipuoluehallituksen. Interahmwe sen sijaan halusi jatkaa MRND:n yksinvaltiutta. [[16. huhtikuuta]] [[1992]] MRND, [[MDR]] (''Mouvement démocratique républicain''), Liberaalipuolue (PL), Sosiaalidemokraattinen puolue (PSD) ja Kristillisdemokraattinen puolue (PDC) muodostivat koalitiohallituksen [[Dismas Nsengiyaremye]]n johdolla. Ensimmäistä kertaa MRND:llä oli vähemmistö hallituksen paikoista: 9 paikkaa 19:sta. Pettyneet CDR ja Interahamwe osoittivat mieltä uutta hallitusta vastaan [[18. lokakuuta]] [[1992]]. Noin viikkoa myöhemmin [[26. lokakuuta]] MRND ja Interahamwe osoittivat yhteisessä mielenosoituksella tukeaan armeijalle.