Wikipedia

Ero sivun ”Taklimakan” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
/* Maantiede Tianshan->Tienšan
+ lähteistystä alulle
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee hiekka-aavikkoa. Juha Seppälän kirjasta, katso [[Takla Makan (kirja)|Takla Makan]].}}
[[Kuva:Taklamakan lrg.jpg|thumb|250px|Hiekkamyrsky Taklimakanin aavikolla.]]
'''Taklimakan''' (''Takla Makan'', ''Taklamakan'') on hiekka-[[aavikko]] Länsi-[[Kiina]]ssa [[XinjiangSinkiang]]issa syvässä [[Tarimin allas|Tarimin altaassa]] korkeiden vuorten ympäröimänä. Taklimakanin sijainti on 78°–88° itäistä pituutta, 37°–40° pohjoista leveyttä. Eteläpuolella ovat jopa 60006 000 metriin kohoavat [[Kunlun|Kunlunvuoret]]. Taklimakan on tyypillinen [[lauhkea vyöhyke|lauhkean vyöhykkeen]] sisämaan aavikko, äärimmäisen kuiva ja yksi elämälle vihamielisimmistä paikoista maapallolla.{{Lähde||21. helmikuuta 2015|vuosi=2015}} Taklimakanista on sanottu että "sinne voi mennä, mutta sieltä ei palata". Aavikko käsittää valtaosan Tarimin altaasta ja sen pinta-ala on noin 270 000 neliökilometriä. Suurin osa aavikosta on [[hiekkadyyni|hiekkadyynejä]]; lisäksi on [[kiviaavikko]]a. Alueen [[öljy]]varat ovat merkittävät.{{Lähde||21. helmikuuta 2015|vuosi=2015}} Lisäksi alueella kerätään eräitä lääkekasveja.{{Lähde||21. helmikuuta 2015|vuosi=2015}}
 
Taklimakan on tyypillisen mannerilmaston [[lauhkea vyöhyke|lauhkean vyöhykkeen]] sisämaan aavikko. Lämpötilavaihtelu on suurta ja aavikko on hyvin kuiva.<ref name="Britannica"/><ref name="Unesco-WHC"/> Aavikko käsittää valtaosan Tarimin altaasta ja sen pinta-ala on noin 320&nbsp;000 neliökilometriä,<ref name="Britannica"/> toisen lähteen mukaan 337&nbsp;600 km<sup>2</sup>.<ref name="Unesco-WHC"/> Suurin osa aavikosta on [[hiekkadyyni|hiekkadyynejä]]; lisäksi on [[kiviaavikko]]a. Alueelta löydettiin [[öljy]]ä 1950-luvulla ja laajempia öljyvaroja 1980-luvulla.<ref name="Britannica"/> Lisäksi alueella kerätään eräitä lääkekasveja.{{Lähde||21. helmikuuta 2015|vuosi=2015}}
 
==Maantiede==
[[Kuva:Taklamakan-d45.jpg|thumb|250px|Taklamakanin aavikkoa lähellä [[Jarkand]]in kaupunkia.]]
Aavikon etelärajana on Kunlun-vuorten ja Altun-vuorten vuoriketju. Pohjoisrajana ovat [[Tarim (joki)|Tarim]]-joki ja [[Tienšan]]-vuoret. Taklimakan jaetaan kahteen osaan: Khotan-Darjaniin, Cherchen-Darjaniin ja vuorten välissä sijaitsevaan Chercheniin sekä Khotan-Darjanin länsipuolella sijaitsevaan varsinaiseen Taklimakaniin. Idässä on [[Lop Nor]]in seutu, jossa on suoritettu ydinkokeita.{{Lähde||21.<ref helmikuuta 2015|vuosiname=2015}}"EncyOfEarth"/>
 
Taklimakania on väitettyyksi maailman hiekkaisimmaksilaajimmista aavikoksi,hiekka-aavikoista.<ref name="Britannica"/> silläSiitä 85&nbsp;% siitä on hiekkadyynien peitossa.{{Lähde||21.<ref helmikuuta 2015|vuosiname=2015}}"EncyOfEarth"/> Aavikon itäosiensuurten dyynitdyyniketjujen ovatkoko 100–150vaihtelee metriäpaljon: korkeitakorkeus on 30–150 metriä, muttaleveys länsiosissa240–500 dyynienmetriä korkeusja onketjujen vainvälimatka 5–25on metriä.{{Lähde||211–5 kilometriä. helmikuutaSuurimmat pyramidimaiset hiekkadyynit voivat nousta 200–300 metrin korkuisiksi.<ref 2015|vuosiname=2015}}"EncyOfEarth"/> Vuorilta laskeutuvat jäätikkövirrat virtaavat pitkälle [[Tarimin allas|Tarimin altaaseen]], jossa Taklimakan on.
 
Keitaita on vähemmän kuin esimerkiksi Gobin autiomaassa, muutamia Hotanjoen laaksossa. Alueen pääasialliset keidaskaupungit ovat Kashgar, Yarkand, ja Khotan (Hetian, Hotan) lounaassa, Kuqa ja [[Turfan]] pohjoisessa sekä Loulan ja Dunhuang idässä. Valkoinen Jade-joki (kutsutaan myös nimillä ''Yurung-kash'' tai ''Yurungkax He'') virtaa Taklimakanin aavikolle Kunlunvuorilta kuivaan hiekkaan.
 
Alueella on usein hiekkamyrskyjä, hiekkamyrskypäiviä (jossain päin aavikkoa hiekkamyrsky) on kolmannes vuoden päivistä.<ref name="Unesco-WHC"/> Uiguurin kielellä ''Takla Makan'' tarkoittaa 'voit päästä sinne mutta et koskaan pääse pois'. Aavikkoa onkin kutsuttu myös nimellä "Kuolemanmeri".<ref name="TravelChina"/> Etenkin aiemmin aavikolle kuoli runsaasti väkeä. Hiekkamyrskyjä esiintyy etenkin keväisin ja kesäisin ja myrskyn seurauksena hiekka voi kohota noin 10 kilometrin korkeuteen,<ref name="EarthObservatory"/> joskus selvästi korkeammallekin ja kulkeutua ilmakehässä maapallon ympäri.<ref name="phys.org"/> Ilmassa kulkeutuva hienojakoinen aavikkohiekka voi kaukanakin heikentää tieliikenteen näkyvyyttä tai huonontaa ilmanlaatua.
Alueella on usein voimakkaita hiekkamyrskyjä, joiden väitetään tappaneen lukemattomia ihmisiä.{{Lähde||21. helmikuuta 2015|vuosi=2015}} Hiekkamyrskyt puhaltavat esteettä tasaisella pinnalla. Paikalliset asukkaat sanovatkin sitä "Kuoleman maaksi".{{Lähde||21. helmikuuta 2015|vuosi=2015}} Taklimakan on [[kuivuusrajat|hyperaridi]] aavikko, jossa on talvella kylmä, kesällä kuuma. Ilmasto on ankara, sillä se on äärimmäisen mantereinen. Taklimakan on lauhkean vyöhykkeen erittäin kuiva aavikko, jonka vuotuinen sademäärä on alle 50 mm. Lämpötila nousee korkealle auringossa mutta putoaa nopeasti iltahämärässä. Kesällä päivälämpötila saattaa nousta jopa 40–50 asteeseen, mutta talvella voi olla -20 astetta. Aavikon poikki kulkeminen on turvallisinta talvella.{{Lähde||21. helmikuuta 2015|vuosi=2015}}
 
Taklimakan on [[kuivuusrajat|hyperaridi]] aavikko, jossa on talvella kylmä, kesällä kuuma. Ilmasto on ankara, sillä se on äärimmäisen mantereinen. Taklimakan on lauhkean vyöhykkeen erittäin kuiva aavikko. Vuotuinen sademäärä onlänsiosissa keskimäärin 38 mm ja itäosissa 10 mm. Lämpötila nousee korkealle auringossa mutta putoaa nopeasti iltahämärässä. Kesällä päivälämpötila saattaa nousta aavikon itäosissa 38 °C:een. Vuonna 1997 mitattu korkein lämpötila oli 45,6 °C. Heinäkuun keskiälämpötila on itäosissa 25 °C. Talvet ovat kylmiä: tammikuun keskilämpötila on −10...−9 °C, mutta talvisin lämpötila putoaa alle -20 asteeseen. Vuorokauden aikana lämpötila voi vaihdella 40 °C. <ref name="Britannica"/><ref name="Unesco-WHC"/> Aavikon poikki kulkeminen on turvallisinta talvella.
 
==Taklimakanin historiaa==
[[Kuva:Taklimakanm.jpg|thumb|250px|Vuorten ympäröimä Taklimakanin aavikko satelliittikuvassa.]]
 
[[Silkkitie]]n kaksikaravaanireitti haaraa kulkivatkulki aavikon pohjois- ja eteläosanlänsiosan halki.{{Lähde||21. helmikuuta<ref 2015|vuosiname=2015}}"Britannica"/> Alueelta on löytynyt runsaasti hiekkaan hautautuneita arkeologisia jäänteitä, jotka edustavat [[tokaarit|tokaarisia]], varhaisia [[hellenismi|hellenistisiä]] ja intialaisia/buddhalaisia piirteitä.{{Lähde||21. helmikuuta 2015|vuosi=2015}}
 
Viimeisen tuhannen vuoden aikana aavikko on laajentunut noin 100 kilometriä etelään.<ref name="Unesco-WHC"/>
1800–1900-lukujen vaihteen tutkimusmatkailijat kuten [[Aurel Stein]], [[Sven Hedin]], [[Albert von Le Coq]] ja [[Paul Pelliot]] ovat tehneet laajasti tunnetuksi Taklimakanin aarrelöytöjä, sekä sen vaarallisuutta. Alueelta on löytynyt myös lukuisia muumioituneita ihmisiä, vanhimmat 4&nbsp;000 vuotta vanhoja, jotka edustavat aavikolla kulkeneiden väestöjen suurta kulttuurista monimuotoisuutta.{{Lähde||21. helmikuuta 2015|vuosi=2015}} Alueelle on 1980-luvulta alkaen rakennettu enenevissä määrin teitä öljyvarojen hyödyntämiseksi{{Lähde||21. helmikuuta 2015|vuosi=2015}} ja alueen keskukset ovat [[Shache]] (Yarkant) ja [[Hotan]].▼
 
▲1800–1900-lukujen vaihteen tutkimusmatkailijat kuten [[AurelSven SteinHedin]],<ref name="Britannica"/> [[SvenAurel HedinStein]],<ref name="Britannica"/> [[Albert von Le Coq]] ja [[Paul Pelliot]] ovat tehneet laajasti tunnetuksi Taklimakanin aarrelöytöjä, sekä sen vaarallisuutta. Alueelta on löytynyt myös lukuisia muumioituneita ihmisiä, vanhimmat 4&nbsp;000 vuotta vanhoja, jotka edustavat aavikolla kulkeneiden väestöjen suurta kulttuurista monimuotoisuutta.{{Lähde||21. helmikuuta 2015|vuosi=2015}} Alueelle on 1980-luvulta alkaen rakennettu enenevissä määrin teitä öljyvarojen hyödyntämiseksi{{Lähde||21. helmikuuta 2015|vuosi=2015}} ja alueen keskukset ovat [[Shache]] (Yarkant) ja [[Hotan]].
 
==Katso myös==
*[[Luettelo aavikoista]]
 
==Lähteet==
{{commons|Taklamakan|Taklimakan (Taklamakan)}}▼
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
<ref name="EncyOfEarth">{{Verkkoviite | osoite =http://www.eoearth.org/view/article/156400/ | nimeke = Taklamakan Desert| tekijä= C Michael Hogan| julkaisija = The Encyclopedia of Earth, eoearth.org| viitattu =8.7.2015 | kieli ={{en}} }}</ref>
 
<ref name="Britannica">{{Verkkoviite | osoite =https://www.britannica.com/place/Takla-Makan-Desert| nimeke = Takla Makan Desert. Desert, China| tekijä= Guy S. Alitto| julkaisija = Encyclopædia Britannica, britannica.com| viitattu =8.7.2015 | kieli ={{en}} }}</ref>
 
<ref name="Unesco-WHC">{{Verkkoviite | osoite =http://whc.unesco.org/en/tentativelists/5532/ | nimeke =Taklimakan Desert—Populus euphratica Forests| julkaisija = whc.unesco.org| viitattu =8.7.2015 | kieli ={{en}} }}</ref>
 
<ref name="TravelChina">{{Verkkoviite | osoite =http://www.travelchinaguide.com/attraction/xinjiang/korla/taklamakan.htm| nimeke =Takla Makan Desert| julkaisija = travelchinaguide.com| viitattu =8.7.2015 | kieli ={{en}} }}</ref>
 
<ref name="EarthObservatory">{{Verkkoviite | osoite =http://earthobservatory.nasa.gov/NaturalHazards/view.php?id=85620| nimeke = Taklimakan Desert Dust Storm| tekijä= | julkaisija = earthobservatory.nasa.gov| viitattu =8.7.2015 | kieli ={{en}} }}</ref>
 
<ref name="phys.org">{{Verkkoviite | osoite =http://phys.org/news/2009-07-massive-storm-china-circled-world.html| nimeke =Massive dust storm in China circled the world in 13 days: study| tekijä= | ajankohta= 20.7.2009 | julkaisija = phys.org| viitattu =8.7.2015 | kieli ={{en}} }}</ref>}}
 
==Aiheesta muualla==
▲{{commonscommonscat-rivi|Taklamakan|Taklimakan (Taklamakan)}}
{{coor title dm|39|00|N|82|00|E|region:CN_type:desert}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Taklimakan”