Ero sivun ”Semipresidentialismi” versioiden välillä

'''Semipresidentialismi''',<ref name=anckar/> toiselta nimeltään '''puolipresidentiaalinen järjestelmä''', on [[tasavalta]]lainen hallintojärjestelmä, joka voidaan määritellä [[parlamentarismi]]n ja [[presidentillinen järjestelmä|presidentillisen järjestelmän]] välimuodoksi. Se eroaa laajasta parlamentarismista siten, että presidentti on maan todellinen johtaja eikä vain edustuksellinen valtionpäämies, presidentillisestä järjestelmästä siinä, että hallituksen on nautittava parlamentin luottamusta, siinä, että ministerit ovat tavallisesti kansanedustajia, useimmista presidentiaalisista maista myös siinä, että on olemassa myös pääministerin virka ja hallitusta johtaa pääministeri eikä presidentti. Semipresidentialismissa pääministerin ja muiden ministereiden on yleensä nautittava sekä parlamentin että presidentin kannatusta ja sekä presidentti että pääministeri ovat aktiivisia toimijoita päivänpolitiikassa. Toisin kuin presidentialismissa, [[varapresidentti|varapresidentin]] virkaa ei tavallisesti ole, vaan presidentin ollessa estyneenä presidentin tehtävät hoitaa pääministeri. Semipresidentialismissa [[toimeenpanovalta]] on jaettu erillisillä vaaleilla valitun, parlamentista riippumattoman presidentin sekä parlamentin keskuudestaan valitseman, parlamentin tuen tarvitsevan, pääministerijohtoisen hallituksen kesken, kun presidentiaalisessa järjestelmässä toimeenpanovalta kuuluu periaatteessa ainoastaan presidentille, vaikka tämä delegoi osan siitä ministereille. Toisaalta semipresidentialismissa presidentillä saattaa olla oikeus hajottaa parlamentti (kuten Suomessakin aikaisemmin oli<ref>http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305553736060</ref>), mutta presidentiaalisissa maissa tätä oikeutta ei yleensä ole presidentille myönnetty.

 

 

Sanan semipresidentialismi keksi [[Maurice Duverger]] vuonna 1978 analysoidessaan Ranskan poliittista järjestelmää.