Wikipedia

Ero sivun ”Itä-Suomen hovioikeus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
päivitys
Rivi 2:
'''Itä-Suomen hovioikeus''' on [[Suomi|Suomen]] [[hovioikeus|hovioikeuksista]] kolmanneksi vanhin. Se aloitti toimintansa [[Viipuri]]ssa '''Viipurin hovioikeuden''' nimellä vuonna [[1839]]. Toimittuaan sata vuotta Viipurissa hovioikeus siirtyi [[talvisota|talvisodan]] myötä [[Heinola]]n kautta [[Kuopio]]on vuonna 1940. Hovioikeuden nimi muutettiin 2.3.1945 Itä-Suomen hovioikeudeksi ja on Suomen ainoa hovioikeus, jonka nimessä esiintyy [[aluehallinto|alueen]] nimi.
 
Hovioikeuden toimintaa johtaa [[hovioikeuden presidentti|presidentti]]. [[Pertti Nieminen (juristi)|Pertti Nieminen]] aloitti Itä-Suomen hovioikeuden presidenttinä 1.4.2014.<ref>[http://www.oikeus.fi/hovioikeudet/ita-suomenhovioikeus/fi/index.html Itä-Suomen hovioikeus] viitattu 6.7.2015</ref> Häntä ennen 1. huhtikuuta 2012 alkaen presidenttinä on toiminuttoimi [[Olavi Snellman]], joka toimi nimitettäessä hovioikeudenlaamannina. Snellmanin tehtävä oli alun perin määräaikainen vuoden 2013 loppuun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/olavi_snellman_ita-suomen_hovioikeuden_presidentiksi/5079679 | Nimeke=Olavi Snellman Itä-Suomen hovioikeuden presidentiksi | Julkaisu=Yle Uutiset| Ajankohta=21.3.2012 | Viitattu=1.4.2014}}</ref> Määräaikaisuuden syynä olivat muutokset hovioikeuksien toiminnassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/ita-suomen_hovioikeuteen_maaraaikainen_presidentti/5474492|Nimeke=Itä-Suomen hovioikeuteen määräaikainen presidentti|Julkaisu=Yle Uutiset|Ajankohta=29.12.2011|Viitattu=1.4.2014}}</ref> [[Kouvolan hovioikeus]] yhdistettiin Itä-Suomen hovioikeuteen 1. huhtikuuta 2014.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kouvolan_hovioikeus_lakkaa/7165300 | Nimeke=Kouvolan hovioikeus lakkaa | Julkaisija=Yle Uutiset | Tekijä=Lassheikki, Petri | Ajankohta=1.4.2014 | Viitattu=1.4.2014}}</ref> Kouvolaan jäi Itä-Suomen hovioikeuden pysyvä istuntopaikka.<ref name="Itä-SuoHO"/>
 
Vuonna 2014 Itä-Suomen hovioikeudessa on presidentin lisäksi tuomareina kaksi [[laamanni|hovioikeudenlaamannia]] ja 15 hovioikeudenneuvosta. Esittelijöinä toimii kaksi asessoria ja 13 viskaalia. Lisäksi hovioikeudessa on kansliapäällikkö, kirjaaja, apulaiskirjaaja, informaatikko, kolme notaaria, yhdeksän toimistosihteeriä ja kaksi virastomestaria. Vakinaisten virkojen määrä on 51.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oikeus.fi/hovioikeudet/ita-suomenhovioikeus/fi/index/henkilokunta.html | Nimeke=Itä-Suomen hovioikeus: Henkilökunta | Julkaisu = Oikeus.fi | Julkaisija = Oikeusministeriö | Ajankohta = 11.2.2014 | Viitattu = 1.4.2014}}</ref>
 
==Historiaa==
Viipurin hovioikeuden perustaminen liittyy ns.niin sanottu Strömbergin juttu. [[Nimismies]] F.&nbsp; A. Strömberg oli kasakoiden avulla häätänyt niskuroivia talonpoikia sillä seurauksella, että Antti Repo -niminen talonpoika kuoli kasakoiden keihästämänä. Strömberg joutui syytteeseen, jota kenraalikuvernööri, ruhtinas [[Aleksandr Sergejevitš Menšikov|Alexander Mensikov]] ei voinut hyväksyä. [[Turun hovioikeus]] tuomitsi Strömbergin mestattavaksi osallisuudesta tappoon. Kenraalikuvernööri saattoi asian keisarin ratkaistavaksi, joka vapautti päätöksellään 3. tammikuuta [[1839]] Strömbergin kaikesta vastuusta. Samana päivänä keisari antoi julistuksen uuden hovioikeuden perustamisesta Viipuriin. Uuden hovioikeuden ensimmäinen presidentti oli kreivi [[Carl Gustaf Mannerheim]] vuosina 1839–1854.
 
Viipurin hovioikeus ei kuitenkaan ollut keisareiden määräysvallassa. Vuonna 1902 Viipurin hovioikeus kieltäytyi noudattamasta perustuslain vastaisesti annettua asevelvollisuuslakia, minkä johdosta kolme hovioikeuden jäsentä erotettiin ja muut saivat nuhteet. Vuonna 1903 hovioikeus jätti noudattamatta keisarillisen määräyksen virkasyyteasioissa, ja jälleen useita hovioikeuden jäseniä ja esittelijöitä erotettiin. [[Nikolai II]]:n [[marraskuun manifesti]]n myötä erotetut saattoivat palata virkoihinsa.
Rivi 14:
 
Itä-Suomen hovioikeuden jäseninä ovat toimineet mm. [[Toimi Tulikoura]], [[Harras Kyttä]], [[Väinö Voipio]], [[Juuso Häikiö]], [[Heimo Lampi]], [[Gustaf Möller]] ja [[Lauri Lehtimaja]]. Edellinen presidentti oli [[Mikael Krogerus]] ja hänen edeltäjänsä [[Markku Arponen]].
 
===Presidentit===
* [[Eero Mäkinen]] 1968–1987
- - -
* [[Markku Arponen]]
* [[Mikael Krogerus]]
* [[Olavi Snellman]] 2012–2014
* [[Pertti Nieminen (juristi)|Pertti Nieminen]] 2014 alkaen
 
==Tuomiopiiri==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Itä-Suomen_hovioikeus”