[[File:Balto Slavic countries.png|thumb|right|300px|Baltoslaavilaisen kieliperheen nykyinen levinneisyys]]
'''Baltoslaavilaiseen kieliryhmään''' luetaan perinteisesti [[balttilaiset kielet|balttilaiset]] ja [[slaavilaiset kielet|slaavilaiset kielet]], jotka kuuluvat [[Indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaiseen kielikuntaan]]. Baltttilaisten ja slaavilaisten kielten useita yhteisiä kielellisiä piirteitä ei löydy mistään muusta [[Indoeurooppalaiset kielet|Indoeurooppalaisen kielikunnan]] haarasta, mikä viittaa balttilaisten ja slaavilaisten kielten yhteiseen alkuperään. Useimmat kielitieteilijät luokittelevat [[balttilaiset kielet|balttialaiset kielet]] ja [[slaavilaiset kielet|slaavilaiset kielet]] samaan indoeurooppalaisen kielikunnan haaraan, vaikka eroja käsityksissä kieliryhmien keskinäisestä suhteessa löytyykin, yleensä poliittisin perustein. Jotkut kielitieteilijät ovat kuitenkin viime aikoina ehdottaneet, että baltoslaavilainen haara tulisi jakaa kolmeen ryhmään: itäiseen balttilaiseen, läntiseen balttilaiseen ja slaavilaiseen.
[[Baltoslaavilainen kantakieli|Baltoslaavilainen kantakieli]] on rekonstuoitu [[Historiallis-vertaileva kielitiede|historiallis-vertailevalla menetelmällä]] ja sen on todettu polveutuvan [[Indoeurooppalainen kantakieli|indoeurooppalaisesta kantakielestä]] äänenmuutoksella ja josta modernit [[slaavilaiset kielet|slaavilaisten kielet]] ja [[balttilaiset kielet|balttilaiset kielet]] polveutuvat. Yksi murre erottui baltoslaavilaisesta murrejatkumosta ja siitä tuli [[slaavilainen kantakieli|slaavilainen kantakieli]], josta kaikki [[slaavilaiset kielet|slaavilaiset kielet]] polveutuvat.