|
==Kaukolämpö eri maissa==
Kaukolämmitystoimintaa harjoitetaan nykyisin eri puolilla maailmaa: Länsi- ja Itä-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa sekä Aasian maista Japanissa, Koreassa, Kiinassa ja Mongoliassa. Euroopassa noin 10 prosenttia% lämmöntuotantotarpeesta toteutetaan kaukolämmöllä, Pohjois-Amerikassa noin neljä4 prosenttia%. Kaukolämmön suurin tuottajamaa on Venäjä, joka tuottaa vuosittain arviolta 1700 000—2400 000 GWh kaukolämpöä. AasiassaEU:ssa kaukolämpöäkaukolämmön markkinaosuus on asennettu13 muun% muassa Kiinaan, Japaniin, Koreaanasuin- ja Mongoliaanpalvelurakennusten lämmityksestä.<ref>[{{Verkkoviite|nimeke = Kaukolämpö maailmalla|osoite = http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/kaukolampo-ja-kaukojaahdytys/kaukolampo-maailmalla|julkaisu Kaukolämpö maailmalla],= Energiateollisuus|viitattu ry].= 2015-07-01}}</ref>
===Kaukolämpö Suomessa===
Noin 2,7 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa. Suomessa kaukolämmön markkinaosuus rakennusten lämmityksessä on noin 46 %. Omakotitaloista kaukolämmöllä lämmitettyjä on runsas 7 % lämmitysenergiasta. Suurimmissa kaupungeissa kaukolämmön markkinaosuus on yli 90 %.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Kaukolämpö ja kaukojäähdytys|osoite = http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/kaukolampo-ja-kaukojaahdytys|julkaisu = Energiateollisuus|viitattu = 2015-07-01}}</ref>
Suomessa kaukolämmön markkinaosuus rakennusten lämmityksessä on noin 50 %, suurin osa kerrostaloista lämmitetään kaukolämmöllä. Viime vuosikymmeninä kaukolämpöverkostoja on laajennettu myös pientaloalueille, ja kaukolämmön markkinaosuus pientalojen lämmitysmuotona on kasvanut.
Myös uudisrakentamisessa kaukolämmön asema on vahva: uusista kerrostaloista yli 95 % liitetään kaukolämpöön, palvelurakennuksista 75 %. Uusista pientaloista 14 % valitsee lämmitysmuodokseen kaukolämmön. <ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.stat.fi/til/ras/|nimeke = Rakennus- ja asuntotuotanto [verkkojulkaisu]|julkaisu = Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennus- ja asuntotuotanto [verkkojulkaisu]|julkaisija = Tilastokeskus|viitattu = 1.7.2015|tekijä = Tilastokeskus|ajankohta = }}</ref>
Suomen ensimmäinen nykyisenkaltaiseen perusratkaisuun eli vesikiertoon perustuva kaukolämpölaitos otettiin käyttöön [[Espoo]]n [[Tapiola]]ssa vuonna [[1953]] ja sen ensimmäinen asiakas liitettiin lämpöverkkoon vielä samana vuonna.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fortum.com/countries/fi/yritysasiakkaat/kaukolampo/nain-kaukolampo-toimii/kaukolammon-tuotanto/pages/default.aspx | Nimeke = Kaukolämmön tuotanto | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Fortum | Viitattu = 28.10.2011| Kieli = }}</ref> Myös [[Helsinki|Helsingissä]] päästiin käynnistämään kaukolämmön jakelua samoihin aikoihin, kun verkkoon kytkettiin ensimmäinen asiakas vuonna [[1953]]. Tekniikaltaan [[Helsinki|Helsingin]] ensimmäinen kaukolämpövoimala tosin poikkesi nykyisestä vesikiertoisesta perusratkaisusta siten, että lämpö toimitettiin asiakkaalle höyrynä. [[Helsinki|Helsingissä]] ensimmäinen vesikaukolämpöä tuottava voimalaitos oli Salmisaari 1 ja ensimmäinen asiakas joka liitettiin verkkoon vuonna [[1957]] oli [[ravintolakoulu Perho]], jonka rakennus valmistui sopivasti putkireitin varrelle samana vuonna.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.helen.fi/kaukolampo/kl_historia2.html | Nimeke = Kaukolämmön historiaa Helsingissä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin Energia | Viitattu = 28.10.2011| Kieli = }}</ref>
==== Voimalaitokset ja kiinteät lämpökeskukset ====
Helsinki sai hyötysähkön ja kaukolämmön tuotantonsa ansiosta [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n ympäristöpalkinnon vuonna [[1990]].{{Lähde}} Kaukolämpöverkkojen polttoainevalinnat herättävät kuitenkin keskustelua ja esimerkiksi [[Suomen luonnonsuojeluliitto]] on vaatinut Helsingin Energiaa siirtymään kokonaan uusiutuviin kaukolämmön tuotannossaan ja syyttänyt sitä [[viherpesu]]sta liittyen kaukolämmön markkinointiin.<ref>http://www.sll.fi/uusimaa/helsy/tulemukaan</ref> <ref>http://www.vihrealanka.fi/node/5310</ref>
Kaukolämpö on hajautettua, alueellista toimintaa. Energiateollisuus ry:n jäsenyritykset:
* 165 kuntaa ja kaupunkia
Suomessa on myös olemassa kaukolämpöverkkoja, joissa energia tuotetaan 100% uusiutuvilla energianlähteillä. [[Kyyjärvi|Kyyjärven]] kaukolämpöverkko oli ensimmäinen kokonainen verkko, jolle myönnettiin [[Ekoenergia]]-ympäristömerkki.<ref>http://www.ekoenergia.fi/uutiset/kyyjarven-kaukolampoverkolle-ekoenergia-merkki</ref> [[Lappeenrannan Energia]]n Kaukaan voimalaitos on Suomen suurin 100% uusiutuvilla polttoaineilla toimiva voimalaitos.<ref>http://www.ekoenergia.fi/uutiset/lappeenrannan-energian-ymparistotuotteille-ekoenergia-merkki</ref>
* 109 voimalaitosta
* 735 kiinteää lämpökeskusta
* 375 siirrettävää lämpökeskusta
==Kaukolämpötuotannon arviointia==
| 