Ero sivun ”Rapurutto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kaikki paskaks mikä ei oo omaa Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 84.248.136.67 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Dexbot tekemään versioon. |
||
Rivi 17:
}}
'''Rapurutto''' on ''Aphanomyces astaci'' -[[munasienet|munasienen]] aiheuttama [[ravut|rapujen]] tauti. Rapurutto on tuhoisa alkuperäiselle suomalaiselle [[jokirapu|jokiravulle]], mutta istutettu [[täplärapu]] on taudille osittain vastustuskykyinen.
== Infektio ja leviäminen ==
Rapuruttosieni tarttuu ravun kuoren (kutikula) pehmeisiin paikkoihin kuten niveltaipeisiin, leviää itse kuoressa ja tunkeutuu edelleen muun muassa hermokudokseen. Rapu kuolee lopulta sienen erittämään [[hermomyrkky]]yn. Jokiravulla tämä tapahtuu pääsääntöisesti viikon-parin kuluessa tartunnasta. Sieni leviää ravusta toiseen vedessä aktiivisesti liikkuvien [[siima|uintisiimallisten]] uimaitiöiden eli zoosporien avulla, jotka kuroutuvat ravun kuoresta esiin työntyvistä sienirihmoista. Itiön elinaika vedessä on noin viikko. Jollei se tänä aikana löydä uutta isäntää, se voi koteloitua; kotelo voi tuottaa uuden itiön, ja kokonaistartunta-aika venyä muutamaan viikkoon.
Rapurutto tarttuu sekä eurooppalaisiin rapulajeihin että alun perin pohjoisamerikkalaisiin lajeihin kuten täplärapuun, mutta on erityisen kohtalokas vain eurooppalaisille rapulajeille. Rapurutto rasittaa ja voi tappaa myös pohjoisamerikkalaisia rapuja, kuten täpläravun. Rapurutto on alun perin amerikkalaisten rapujen tauti, jotka ovat siten osittain sopeutuneet elämään yhdessä sen kanssa. Rapurutto ei tartu muihin eläimiin.
Päästyään vesistöön rapurutto tyypillisesti tuhoaa infektoituneen jokirapukannan kokonaan tai lähes kokonaan muutamassa viikossa; tauti leviää tehokkaasti alavirtaan ja ylävirtaankin jopa kymmeniä kilometrejä vuodessa. Täpläravut toimivat lähes aina rapuruton oireettomina kantajina, ja niiden istutukset ovat siksi kohtalokkaita alkuperäiselle jokirapukannalle. Tauti ei kuitenkaan ole täpläravuillekaan harmiton, vaan heikentää niiden elinkykyä ja näkyy usein tumman ruskeina laikkuina täpläravun kuoressa. Laikkuja voi esiintyä jopa 80% mertoihin käyvistä täpläravuista (eteläinen Saimaa vv. 2009-2010), yleensä laikkuja on 10-20% täplärapuja infektoituneissa kannoissa. Rapurutto voi yhdessä muiden stressitekijöiden kanssa aiheuttaa täplärapujen joukkokuolemia. Esimerkkinä mm. Karjalohjan Puujärven täplärapukannan romahdus v. 1996 ja Säkylän Pyhäjärven täplärapukannan tiheysvaihtelut.
Uusimpien tutkimusten mukaan rapurutto saattaa joskus esiintyä oireettomana myös jokirapukannassa tuhoamatta sitä kokonaan, ja myöhemmin taas puhjeta epidemiaksi rapukannan kasvaessa [http://www.evira.fi/portal/fi/el__intauti-_ja_elintarviketutkimus/ajankohtaista/?a=ViewMessage&id=630]. Rapurutto, erityisesti 1890 -luvulla Suomeen rantautunut As -tyypin kanta on siten saattanut sopeutua tai suomalainen jokirapukanta on osin valikoitunut elämään rapuruton kanssa sen aiheuttaman suuren valintapaineen ohjaamana. Varma löytö rapuruttoa kestävästä jokirapukannasta on todettu Itä-Suomen yliopiston tutkimuksissa vv. 2009-2011<ref>Jussila, Makkonen, Koistinen, Kokko 2011: Hyrynjärven rapusumputus ja rapuruttoanalyysit. Loppuraportti. Itä-Suomen yliopisto.</ref> [[Hyrynsalmi|Hyrynsalmen]] itäosasta [[Mikitänjärvi|Mikitänjärvestä]].<ref>http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite/Kainuu/1194665894561/artikkeli/hyrynsalmelta+loytyi+ruttoa+kestava+jokirapukanta.html</ref>
[[fylogenia|Kehityshistoriallisesti]] rapurutto ei ole sukua varsinaisille [[sienet|sienille]], vaan on lähempänä muun muassa eräitä [[levät|leviä]]. [http://www.ucmp.berkeley.edu/chromista/chromista.html] Sen kanssa samaan [[lahko (biologia)|lahkoon]] ''Saprolegniales'' kuuluvat kalojen [[vesihome]]taudit ja samaan munasienten [[Luokka (biologia)|luokkaan]] ''Oomycetes'' muun muassa [[perunarutto]] ja monet muut kasvitaudit. Kehityshistoriasta johtuen munasieniä nimitetään yhdessä eräiden muiden samaan [[kehityslinja]]an kuuluvien sienimäisten eliöryhmien kanssa [[leväsienet|leväsieniksi]].
==Rapuruton genotyypit==
| |||