Ero sivun ”Konrad Bitz” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kuvan lisännyttä muokkaajaa pyydetty perustelemaan sen käyttöä. Kumottakoon kumoukseni, jos hyvä peruste löytyy. |
p viitteiden yhdistäminen |
||
Rivi 5:
==Tausta==
Konrad (Conradus) Bitz oli syntyperältään suomalaista rälssisukua. Hänen isänsä Henrik Bitz vanhempi (n. 1395-1458) toimi Etelä-Suomen laamannina ja Turun linnanpäällikkönä sekä kuului valtaneuvoksena aikansa merkittävimpiin suomalaisiin rälssimiehiin. Äiti oli Turun mahtavan linnanpäällikön [[Klaus Lydekenpoika Djäkn]]in tytär.<ref>
==Opiskelu==
Rivi 12:
Leipzigissa 1430-luvulla opiskelleista suomalaisesta vain Bitz suoritti tutkintoihin vaadittavat opinnäytteet Leipzigissa. Hän valmistui baccalaureukseksi kolmen vuoden opintojen jälkeen 7.6.1441 ja tuli maisteriksi 31.12.1442.<ref>Nuorteva 1999, 113</ref> Tämän jälkeen hän opiskeli kanonisen oikeuden kehdossa [[Bolognan yliopisto]]ssa.<ref>Nuorteva 1999, 129</ref> <ref>Nuorteva 1999, 82</ref> <ref>Suomen tieteen historia 1, toim. Päiviö Tommila, s. 31, Porvoo 2001</ref> <ref>Nuorteva 1999, 473</ref> Kanoninen oikeus ulottui ihmiselämän ja yhteiskunnan kaikille alueille, nivoutui saumattomasti yhteen siviilioikeuden kanssa ja kirkolle kanoninen oikeus oli paras suojamuuri maallisten valtiaiden pyrkimyksiä vastaan. Johtavan papiston perehtyneisyys tähän kirkon omaan oikeusjärjestelmään oli välttämättömyys myös Suomen kirkolle.<ref>Nuorteva 1999, 127</ref>
Ruotsin kirkolliskokous päätti 1475 perustaa täysimittaisen studium generalen Ruotsiin. Tämä [[Uppsalan yliopisto]] sai paavin perustamisbullan 1477. Osoituksena siitä, että vastaperustetun yliopiston oli tarkoituksena palvella kaikkien valtakunnan hiippakuntien tarpeita, ei yksin Uppsalan arkkihiippakuntaa, oli perustamisasiakirjan allekirjoittajien suuri määrä. Sen olivat allekirjoittaneet kaikki valtaneuvokset ja piispat, myös Turun Konrad Bitz.<ref>Nuorteva 1999, 136</ref> Samanaikaisesti säätykokous sanoutui lopullisesti irti kuningas Kristianista.<ref name="Pi121">Pirinen 1991, 121</ref>
==Turun piispa==
Rivi 28:
Kun Linköpingin piispa Kettil Karlsson Vasa ryhtyi nostattamaan ylimyksiä uudelleen Kristian I:tä vastaan tammikuussa 1464 ja kun kapinalliset piirittivät Tukholmaa, jossa kuningas oleili, saapui Bitz paikalle omine joukkoineen antaakseen tukea kuninkaalle. Tämä oli kuitenkin turhaa, sillä tappioiden jälkeen Kristianin oli kesäkuussa vetäydyttävä takaisin Tanskaan ja [[Kaarle Knuutinpoika]] palasi Tukholmaan elokuussa.<ref>Kari 2004, 212</ref>
Konrad Bitz pysyi kuitenkin uskollisena unionille ja kannatuksen puutteessa Kaarlen oli 1465 jälleen luovuttava valtaistuimesta, mutta vastineeksi hän sai Raaseporin läänikseen.<ref>Kari 2004, 217</ref> Näin Bitz, joka ei ollut kummankaan puolen ystävä, joutui luopumaan linnaläänistään. Hän kuitenkin viivytteli mahdollisimman pitkään sen luovuttamista erotetulle kuninkaalle<ref name="Pi119">
[[Kaarle Knuutinpoika|Kaarle Knutinpojan]] kuoltua Bitz otti osaa siihen valtaneuvoston kokoukseen, jossa [[Sten Sture vanhempi]] 1470 tunnustettiin valtionhoitajaksi.<ref
Vuodesta 1472 lähtien piispa Bitz ja tuomiorovasti Särkilahti esiintyivät rinnan tärkeissä Turun hiippakuntaa koskevissa ratkaisuissa. Umpikujaan ajauduttuaan Konrad Bitz vältti osallistumista valtiollisiin asioihin. Kun [[Sten Sture]] kävi Suomessa kesällä 1472 itärajan puolustusta vahvistamassa, sai hän nyt tuekseen piispa Bitzin, joka aiemmin oli ollut vahva unionin kannattaja. Tutustuttuaan 1475 itärajan tilanteeseen Viipurissa Bitz lähetti yhdessä muiden Suomen johtomiesten kanssa hälyttävän kirjeen valtaneuvostolle.<ref
==Bitzin vaikutus==
| |||