Ero sivun ”Erämaa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Vanhassa merkityksessä erämaa oli sama kuin '''nautinta-alue''', eli alue, johon jollain maanviljelijä-yhteisöllä oli vakiintunut eränkäyntioikeus eli nautintaoikeus. Eränkäyntioikeus tarkoitti oikeutta metsästää, kalastaa, ja kasketa aluetta; toisin sanoen oikeutta alueen luonnonvaroihin. Eränkäyntioikeus tarkoitti myös oikeutta verottaa alueen mahdollista metsästäjä- ja kalastajaväestöä, joita usein kutsuttiin lappalaisiksi. Eränkäyntioikeudet oli jaettu ja sovittu eri yhteisöjen kesken. Mitä lähempänä yhteisön omaa asuinaluetta eli [[rintamaa]]ta erämaan osa sijaitsi, sitä vakiintuneemmat sen rajat ilmeisesti olivat. Pohjoisessa Lapissa erämaat olivat usein vain epämääräisesti rajautuneet, ja useat eri ryhmät saattoivat verottaa samoja lapinkyliä. Joskus on arveltu [[lapinraunio]]iden olevan erämaiden merkkejä tai eränkävijöiden hautoja, tosin nykyisin niitä pidetään pikemminkin paikallisen väen hautoina.
Maanviljelyksen levittäytyessä yhä syvemmälle sisämaahan vetäytyivät vastaavasti erämaat. Ruotsin vallan aikana [[hämäläiset]] ja eräät muut ryhmät suuttuivat, kun Ruotsin kruunu luovutti osan näiden vakiintuneista erämaista savolaisille ja muille lähinnä kaskiviljelyä harjoittaville uudisasukkaille. Myös Keski-Ruotsiin muutti savolaisia entisille erämaille.
===Etymologia===
Sana "erämaa" viittaa myös alueiden nautinnan vakiintuneeseen jakoon. Erämaa tulee sanasta '''''erä''''' (''"erillinen osa, pala, pyyntiosuus, määrä"'' (''Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja A-K, 1992'')). Eri maanviljelys-yhteisölle kuului siis tietty tarkkaan määritelty osuus eli erä pyynti- ja kalastusalueista.
| |||