Ero sivun ”Siirtolaisuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 66:
Yhdysvaltoihin ja Kanadaan kohdistunut siirtolaisuus purki voimakkaasti juuri [[Pohjanmaa]]n väestöongelmia. [[Savo]]sta Amerikkaan muuttaminen oli vähäisintä. Pohjanmaalla eräät seurakunnat loivat ihan oman instituutionsa eli ns. Amerikan-kirjat, joilla pyrittiin seuraamaan muuttaneiden myöhempiä elämänvaiheita uudessa kotimaassa. Tutkimuksissa{{lähde tarkemmin}} on todettu, että suurimman muuttaneiden ryhmän muodostivat [[Loinen (yhteiskunta)|loiset]] ja vakinaista tointa vailla olevat [[Mäkitupalainen|mäkitupalaiset]], eli juuri ne ihmisryhmät, joiden mahdollisuudet kotimaassa olivat vähäiset ja joiden elämään laillisen suojelun poistaminen eniten vaikutti. Toinen suuri ryhmä olivat sellaiset talollisten pojat ja tyttäret, joille ei riittänyt toimeentuloa kotitilalla, ja joille ei ollut tarjolla edes torppaa tai muuta vastaavaa ”omaa maata”. Nämä kaksi pääryhmää käsittivät yli puolet Suomesta lähteneiden siirtolaisten määrästä. Merkittävä osa siirtolaisista on ollut suomenruotsalaisia, varsinkin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Esim. 1893–1924 noin 20 % Pohjois-Amerikkaan muuttaneista suomalaisista oli ruotsinkielisiä<ref>Anders Myhrman: Finlandssvenskar i Amerika{{lähde tarkemmin}}</ref>.
Suomesta muuttaneita siirtolaisia on asunut kaikissa Yhdysvaltain ja Kanadan osavaltioissa, mutta erityisen paljon heitä on ollut Yhdysvalloissa [[Minnesota]]n, [[Michigan]]in, [[Massachusetts]]in, [[Wisconsin]]in, [[New York]]in, [[Oregon]]in ja [[Kalifornia]]n osavaltioissa sekä Kanadan [[Ontario]]ssa. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella he työskentelivät nimenomaan kaivoksissa sekä metsä- ja rakennustyömailla. Hyvin monet hankkivat vaurastuttuaan omaa maata: keskilännen ja lännen osavaltioissa raivaamatonta metsämaata, itäisillä seuduilla taas autioituneita ja rappeutuneita maatiloja. Ensimmäisiä amerikansuomalaisia sanomalehtiä perustettiin jo 1870-luvulla, ja vuosikymmenien aikana ilmestyi kymmeniä lehtiä, joista useimmat jäivät kuitenkin lyhytikäisiksi
Muuttoliike Suomesta Pohjois-Amerikkaan vilkastui jälleen toisen maailmansodan jälkeen, mutta pääasiallisena kohdemaana oli nyt Yhdysvaltain sijasta Kanada. Vuosien 1940 ja 1960 välisenä aikana Kanadaan muutti noin 15 200 suomalaista, mutta Yhdysvaltoihin alle puolet tästä eli noin 6 300 henkilöä.<ref> ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 7, palsta 1395. Helsinki: Otava, 1964.</ref> Siirtolaisuuden huippukautta olivat nyt 1950-luvun ensimmäiset vuodet.<ref> Heikki Eskelinen: ''Itsenäisyytemme vuosikymmenet'', s. 60. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966.</ref>
Suomalaisilla siirtolaisilla on ollut Yhdysvalloissa vilkasta omaa järjestötoimintaa. Suomalaissiirtolaisten yhdistyksiä ovat muun muassa [[Kalevan Ritarit]], [[Kalevan Naiset]] ja [[Yhdistyneet Kalevan Veljet ja Sisaret]]. Ensimmäinen [[suomi-koulu]], jossa opetettiin suomen kieltä ja kulttuuria perustettiin Kanadaan 1960-luvulla. 1970-luvulla Yhdysvalloissa ilmestyi viisi suomenkielistä sanomalehteä, Kanadassa kolme. Sanomalehtien ohella on julkaistu useita aikakauslehtiä ja laajalti kirjallisuutta.<ref name="kero"/>
Pohjois-Amerikkaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosina muuttaneista suomalaisista vain osa oppi kunnolla puhumaan englantia. Heidän lapsensa oppivat kotonaan puhumaan suomea, mutta koulussa he oppivat myös englantia. Näin toinen siirtolaispolvi oli kaksikielistä. Sen sijaan kolmannen polven siirtolaiset ovat osanneet vain englantia. Yhdysvalloissa vuonna 1960 tehdyn väestönlaskennan mukaan Suomessa syntyneitä siirtolaisia oli vielä runsaat 67 600 henkilöä ja heidän Yhdysvalloissa syntyneitä lapsiaan runsaat 173 200 henkilöä.<ref name="kero"/>
=== Pohjoismaihin ===
| |||