|
<ref>Ehlers 1996, s. 290.</ref> Ikiroudan eteläraja kulki suunnilleen Keski-Ranskasta Alpeille ja Pohjois-Ukrainaan <ref name="Kuusisto_1996_">Ilmastonmuutos ja Suomi, Esko Kuusisto, Helsinki University Press, Helsinki 1996, ISBN 951-570-296-8, s. 20</ref>.
Ilmasto oli hyvin kylmä ja kuiva pohjoisessa Itä-Aasiassa, jossa vallitsi valtava korkeapaine. Niinpä Siperiassa oli talvella jopa −60 – −80 °C, ja jäätiköt eivät kasvaneet nopeasti<ref name="rutter48">Rutter&Velichko 1997, s. 48.</ref>. Jamalin jääkartioiden happi-isotoopeista on mitattu ajalta 30-22 tuhatta000–22 000 vuotta sitten 4–9 °C nykyistä alempi vuosikeskilämpötila<ref name="rutter48" />. 32000-2200032 000–22 000 radiohiilivuotta sitten ruutumaiden jääkartioita oli 58 leveydellä, mikä on yli 10001 000 kmkilometriä nykyisiä ruutumaita etelämpänä<ref name="rutter48" />
[[Alankomaat|Alankomaissa]] oli tammikuun keskilämpötila noin −8 °C, ja heinäkuun 9–10 °C eli noin 10 °C vähemmän kuin nykyään. Moskovan seudun talven keskilämpötila oli 20 astetta nykyistä alempi, ja kesällä 5-115–11 astetta nykyistä alempi<ref>Juha Pakka Lunkka: Maapallon ilmastohistoria, s. 238.</ref>.
Maan akselikallistuma oli noin 0,5 astetta nykyistä pienempi, ja ilmastoprekession vaikutus E sin omega suunnilleen sama kuin nyt. Pohjoisella pallonpuoliskolle tuli kesällä 65 leveysasteelle 10 cal/cm² päivässä vähemmän auringon säteilyä kuin nyt<ref>Ruddiman 2008, s. 248.</ref>.
== Huippukohdan ajoituksesta ==
Monesti jääkauden huippukohta ajoitetaan aikaan 20000-1800020 000–18 000 radiohiilivuotta sitten Itä-Euroopan jäätiköiden maksimin mukaan<ref>Rutter&Velichko 1997, 47, 48, 49, 175</ref>. Laajemmin saatetaan ajoittaa esim. Uuden-Seelannin ja Patagonian jäätiköiden mukaan aikaan 24000-1800024 000–18 000 radiohiilivuotta sitten<ref>Rutter&Velichko 1997, s. 47, 45.</ref>. Chilen vuoristojäätiköiden maksimi oli 20000-1900020 000–19 000 radiohiilivuotta sitten ja Tasmanian 21000-1900021 000–19 000 radiohiilivuotta sitten<ref>Rutter&Velichko 1997, s. 47.</ref>. Valkoi-Venäjän seuduilla jäätikkö laajeni maksimiinsa vasta noin 1700017 000 radiohiilivuotta sitten<ref>Rutter&Velichko 1997, s. 174.</ref>. Jääkauden huippukohtaa edlsi Venäjällä [[Brjansk-interstadiaali]] 3200032 000/30000-2400030 000–24 000 radiohiilivuotta sitten<ref>Rutter&Velichko 1997, s. 55, 174, 21.</ref>, jolloin Länsi-Siperian ilmasto oli melko kostea myöhempään huippukauteen verrattuna<ref>Rutter&Velichko 1997, s 21</ref>. Itä-Euroopan Valdain seudun Krutisan alueella oli silloinkin hyvin kylmät ja kuivat olot, tammikuun keskilämpötila −40 – −30 °C ja kylmä jakso 9 kuukautta, sekä sademäärä 200–300 mm<ref>Rutter&Velichko 1997, s. 55.</ref>. Jään reuna oli silloin Suomessa suunnilleen Helsinki-Joensuu-linjalla ja ikirouta Etelä-Ukrainassa<ref>Rutter&Velichko 1997, s. 176.</ref>. Jääkauden loppuvaihe alkoi noin 17 000-15000–15 000 radiohiilivuotta sitten<ref>Rutter&Velichko 1997, s. 178.</ref>. Keski-Venäjän tasangon ikirouta alkoi sulaa 13 000-12000–12 000 radiohiilivuotta sitten, jolloin lössin kasautuminen väheni ja eroosio alkoi kuluttaa rinteitä<ref>Rutter&Velichko 1997, s. 179.</ref>. Jäätikön maksimi oli Etelä-Baltiassa 1800018 000 BP, Valdain seuduilla 2100021 000 BP ja Itä-Karjalan itäosissa 2400024 000 BP<ref>Rutter&Velichko 1997, s. 45.</ref>.
===Jään reunasta===
[[Tiedosto:Weichsel ice age europe.png|thumb|Veiksel-jääkauden jäätikön suurin laajuus Euroopassa.]]
Suuria jäätiköitä oli Skandinaviassa ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britanniassa]]. Jää peitti lähes koko [[Kanada]]n ja myös Länsi-[[Siperia]]n pohjoisosan. Jää ulottui Amerikassa [[Suuret järvet|Suurten järvien]] pohjoisosaan. Jään reuna kulki Norjan rannikon ulkopuolella ja ulottui Itä-[[Tanska]]an; Länsi-Tanska oli jäätön. Edelleen jää kulki linjaa [[Krakova]] – Valdai [[Moskova]]n lähistöillä – [[Anabarjoki]] Venäjällä. Tarkemmin jää kulki Puolassa ja Venäjällä suunnilleen linjalla [[Łódź]]- – [[Vitšebsk]]- – [[Tšerepovets]]- – [[Rybinsk]]- – [[Kubanskoejärvi]]- – [[Veljsk]]in seutu-Shenkursk- – Šenkursk – Shlega- – (eli [[Bereznik]]- – [[Ust-Ura]]) -– [[Timanin selänne|Timanin selänteen]] pohjoisosa [[Tšenogora]]- – [[petšorajoki|Petšorajoen]] ja napapiirin risteys [[Krestovka]]- – [[Nenetsia]]n eteläraja Satonovon seutu- – [[Vorkuta]]n seutu.<!-- 20E 53N, 30e 55N 40E 60N ja 50e 64 N 50E 67 -->. Jää peitti koko Islannin.
[[Patagonia]]n jääkenttä ulottui 41. leveysasteelle. Suuria jääkenttiä oli [[Tiibet]]issä, muttei olla varmoja siitä oliko koko Tiibet jään peitossa. Jäätä oli Baltistanissa, Ladakhissa ja [[Andit|Andien]] Altiplanossa. Monia pieniä vuoristojäätiköitä syntyi [[Afrikka]]an, [[Lähi-itä]]än ja [[Kaakkois-Aasia]]an, nimenomaan [[Atlasvuoret|Atlasvuorille]], Balevuorille ja [[Uusi-Guinea|Uuteen Guineaan]]. [[Ob]]- ja [[Jenisei]]-joet olivat pysähtyneet jääkenttien takia, ja siten Siperiaan oli syntynyt valtavia jään patoamia järviä. Euroopassa, esimerkiksi [[Varsova]]n tienoilla, oli jään patoama järvi, joka syntyi kohtaan missä jää painoi mannerta alaspäin. Laajat kylmät alueet [[Itä-Aasia]]ssa, [[Alaska]]ssa, [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikassa]] ja Euroopassa olivat jäättömiä, koska näillä alueilla jäätiköiden luoma [[korkeapaine]] loi kuivaa ilmaa talvella. Siperian länsituuli oli talvella kuiva ja lumisateeton. Toisaalta [[Tyynimeri]] lämmitti Itä-Siperiaa. Mutta [[Kamtšatkan niemimaa|Kamtsatkassa]], missä mereltä tuli talvella kosteutta, syntyi lumen pakkautuessa suuria jäätiköitä.
=== LGM:n ihminen===
Erään arvion mukaan kylmimmällä jaksolla noin 2300023 000 vuotta sitten olisi Euroopassa asunut noin 120000120 000 ihmistä
<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pnas.org/content/early/2015/06/17/1503784112.abstract | Nimeke = Human population dynamics in Europe over the Last Glacial Maximum| Tekijä = Miikka Tallavaara, Miska Luoto, Natalia Korhonen, Heikki Järvinen, Heikki Seppä | Tiedostomuoto = html| Selite = | Julkaisu =PNAS | Ajankohta = 2015| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.6.2015 | Kieli = engleati}}</ref><ref name="lgm_paremmin">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/suomalaistutkimus_ihminen_parjasi_uskottua_paremmin_jaakauden_euroopassa/8096844 | Nimeke =Suomalaistutkimus: Ihminen pärjäsi uskottua paremmin jääkauden Euroopassa | Tekijä =Ilpo Pajunen | Tiedostomuoto = html| Selite = | Julkaisu =Yle Uutiset | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yle| Viitattu = 23.6.2015 | Kieli = suomi}}</ref> ja muualla maailmassa enemmän. Pohjoinen Keski-Euroopakin oli asumaton.
LGM:ään osui [[myöhäispaleoliittinen]] [[Solutrén kulttuuri]] [[Ranska]]ssa, joka eli mm. mammutin metsästyksellä. Jääkauden maksimin aikana mannerjää oli paksuimmillaan 2–3 kilometriä ja sen reuna ulottui Valdai–Brandenburg-linjalta Britteinsaarille lähelle [[Lontoo]]ta. Merivesien pinnat olivat n. 150 metriä nykyistä alempana, ja suurin osa mannerjalustoista kuivaa maata.
Näillä alueilla oli asutusta LGM:n jälkeen mm. [[Brommen kulttuuri|Brommen arkeologinen kulttuurin]] aikoihin n. 13 00013000 eaa. alkaen, Tanskasta Britteinsaarille. Iso-Britannia oli asumaton luultavasti ilmaston ankaruuden takia 28 000–13 000/12 000 vuotta sitten<!-- radiohiili vai tavallista -->.
== LGM:n aikajaosta ==
Viime jääkauden jäätiköiden maksimia edelsi ilmastoltaan vaihteleva Keski-Veiksel-kausi eli [[happi-isotooppivaihe]] [[MIS 3]].
Jää laajeni suurimpaan kokoonsa Norjan suunnalla 3300033 000 vuotta sitten.<ref name="y1">http://www.skb.se/upload/publications/pdf/TR-06-36webb.pdf</ref> [[Tanska]]an virtasi jää ensin [[Norja]]n suunnasta, sitten [[Itämeri|Itämereltä]]. Noin 30000-2600030 000–26 000 vuotta sitten merenpinta laski 30 mmetrin vauhdilla jäätiköiden laajetessa rajua vauhtia kaikkialla maailmassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/wg1/ar4-wg1-chapter6.pdf | Nimeke =Palaeoclimate | Tekijä =Eystein Jansen, Jonathan Overpeck, Keith R. Briffa | Tiedostomuoto =pdf | Julkaisu = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref>
<ref>http://www.aboriginalartonline.com/culture/cimages/sealevel.jpg</ref> Noin 29000-2700029 000–27 000 kalenterivuotta sitten koettiin kaksi lyhyttä lämmintä kautta, mikä vastannee Ranskan [[Tursac-luola]]sta todettuja lämpimiä kausia. Jäätikön viimeinen laajenemisvaihe alkoi noin 2700027 000 kalenterivuotta sitten. Noin 2500025 000 kalenterivuotta sitten oli hyvin kylmä [[Heinrichin tapahtuma]] H2, jolloin jäävuoret kuljettivat valtavan määrän hiekkaa Pohjois-Atlanttiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =www.micropal.uni-tuebingen.de/index.php?download=2003%20Paleoceanography%202002PA000772.pdf | Nimeke =Variability of North Atlantic heat transfer during MIS 2 | Tekijä = M. Weinelt,1 E. Vogelsang,1 M. Kucera,2 U. Pflaumann,1 M. Sarnthein,1 A. Voelker,1 H. Erlenkeuser,3 and B. A. Malmgren4 | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =30.8.2003 | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>
Jäätiköityminen saavutti Saksassa huippunsa noin 26500-2400026 500–24 000 kalenterivuotta sitten vallinneessa [[Brandenburg-stadiaali]]ssa, jolloin jää oli [[Saksa]]ssa eteläisimmillään.<ref name="y1"/><ref>eology.geoscienceworld.org/cgi/reprint/28/9/783.pdf</ref> Jää lienee aaltoillut melko pitkään sektoreittain Pohjois-Saksassa ja Pohjois-Puolassa. Jää oli [[Elbe]]n-n–[[Oder]]in sektorilla eteläisimmässä osassaan 2400024 000 vuotta sitten, Länsi-Puolassa [[Varsova]]n lähellä 2650026 500 ja idempänä 2280022 800 vuotta sitten.<ref>http://www.pgi.gov.pl/pdf/pg_2005_10_2_25.pdf</ref> Kanadassa Newfoundlandin tienoilla jää oli laajimmillaan noin 2350023 500 kalenterivuotta eli 2000020 000 [[radiohiiliajoitus|radiohiilivuotta]] sitten<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://gsc.nrcan.gc.ca/coast/sealevel/evol/glacial_e.php | Nimeke =Geographic change in the glacial period | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>.
Silloin jää ulottui Puolassa aivan Varsovan pohjoispuolelle. Idässä jää oli laajimmillaan hieman myöhemmin, ja [[Norja]]ssa jo aiemmin, noin 2800028 000 vuotta sitten<ref>Glacial Deposits of Northwestern Europe, Elsevier</ref>. Pian Brandenburg- eli Lezno-vaiheen jälkeen ilmasto lauhtui ja jää vetäytyi Saksassa lauhkean niin sanotun [[Laugerie-interstadiaali]]n aikana. Merenpinta lienee noussut hieman, muutaman metrin, noin 2150021 500 kalenterivuotta sitten muutamassa sadassa vuodessa.<ref name="kk2">http://www.nature.com/nature/journal/v406/n6797/fig_tab/406713a0_F2.html</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.sciencemag.org/cgi/reprint/304/5674/1141.pdf | Nimeke =Rapid Rise of Sea Level 19,000 Years Ago and Its Global Implications | Tekijä =Peter U. Clark,1* A. Marshall McCabe,3 Alan C. Mix,2 Andrew J. Weaver4 | Tiedostomuoto = pdf | Selite = suvu 1141 Fig. 1 /science.1094449 | Julkaisu =Science | Ajankohta = 21 May 2004 | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> Jää eteni Saksassa ja Puolassa uudestaan [[Frankfurt am Main|Frankfurtin]] ja Poznanin tasalle noin 22000-2020022 000–20 200 kalenterivuotta sitten. Samoihin aikoihin Ranskassa aro valtasi alaa metsältä, mikä vaihe kesti muutamia vuosisatoja noin 1800018 000 radiohiilivuotta eli noin 2170021 700 vuotta sitten.<ref name="y1"/><ref name="sciencedirect.com">http://www.sciencedirect.com/science?_ob=ArticleURL&_udi=B6VBC-44MX5WF-7&_user=10&_rdoc=1&_fmt=&_orig=search&_sort=d&view=c&_acct=C000050221&_version=1&_urlVersion=0&_userid=10&md5=79f293b56c4e30b1ae4521c6b8a6d031 ja Calpal-kalibraatio http://www.calpal-online.de/</ref> Noin 2050020 500 kalenterivuotta sitten merenpinta alkoi taas hieman laskea.
===Jää vetäytyy LGM:n jälkivaiheessa ja sen jälkeen===
Jää vetäytyi pikkuhiljaa aaltoillen Pohjois-Saksassa [[Mecklenburg]]in maakunnassa, mutta merenpinta oli vielä 1900019 000 vuotta sitten 114 metriä nykyisen tason alla.<ref>Rapid Flooding of the Sunda Shelf: A Late-Glacial Sea-Level Record</ref> Merenpinta nousi noin 1900019 000 kalenterivuotta sitten jopa 10-1510–15 metriä noin 100-500100–500 vuoden sisään. Tämän katsotaan päättäneen LGM:n.<ref name="kk2"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.sciencemag.org/cgi/reprint/304/5674/1141.pdf | Nimeke =Rapid Rise of Sea Level 19,000 Years Ago and Its Global Implications | Tekijä =Peter U. Clark, A. Marshall McCabe, Alan C. Mix, Andrew J. Weaver | Tiedostomuoto =pdf | Selite =DOI: 10.1126/science.1094449 | Julkaisu =Science | Ajankohta = 21.5.2004: 1141-1144 | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>
<ref>http://gsc.nrcan.gc.ca/coast/sealevel/evol/glacial_e.php</ref><ref>http://www.nature.com/nature/journal/v406/n6797/full/406713a0.html</ref> Kylmä palasi noin 1800018 000 kalenterivuotta sitten, jolloin vallitsi Pommeri-<ref name="y1"/> tai [[Gardno-vaihe]]<ref name="sciencedirect.com"/> Puolassa. Noin 1750017 500 kalenterivuotta sitten merenpinta nousi portaana noin 15 metriä.<ref>http://www.gly.fsu.edu/~donoghue/images/GOM-SL-20-ka.jpg</ref> Noin 1720017 200 vuotta sitten jää oli aivan Saksan pohjoisrannikolla Kööpenhamina-Velgast-KeskiKööpenhamina–Velgast–Keski-Liettua-linjalla. Noin 1650016 500 kalenterivuotta sitten alkoi kylmä [[Heinrichin tapahtuma H1]]<ref>http://www.geo.arizona.edu/palynology/geos462/02holocene.html</ref>. Noin 16500-1600016 500–16 000<ref name="y1"/> jää oli vetäytynyt Slupskin matalikolle, ja niin sanotulle eteläiselle keskimatalikolle SMB:lle 1480014 800 vuotta sitten.<ref name="sciencedirect.com"/>. [[Baltian jääjärvi]] syntyi viimeistään näihin aikoihin. Tämän jälkeen alkoi hyvin lämmin [[Bölling-interstadiaali]]. Jää oli juuri ennen tätä 1480014 800 kalenterivuotta sitten Pandivere-GöthenburgPandivere–Göthenburg-linjalla Keski-Virossa.
=== LGM:n aikaisia päätemoreeneja Saksassa ===
| 