Ero sivun ”Esa Pakarinen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Harria (keskustelu | muokkaukset)
Harria (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 31:
 
=== Sota-aika ===
Marraskuussa 1939 Pakarinen komennettiin [[Ilmatorjunta|IT]]-patteristoonilmatorjuntapatteristoon Survon kartanolle [[Jyväskylän maalaiskunta]]an, jossa hän palveli [[Talvisota|talvisodan]] ajan. Samassa paikassa palveli [[Tauno Palo]] patteripäällikön autonkuljettajana. Keväällä 1940 talvisodan päätyttyä Pakarinen ja Palo näyttelivät yhdessä Aleksis Kiven ''Kihlauksessa'' Jyväskylän nuorisoseurantalolla. Välirauhan aikoihin Pakarinen jatkoi töissä Mäki-Matilla ja perusti nelimiehisen Rytmi-orkesterin, joka soitti Jyväskylän työväentalolla [[jatkosota]]an asti. Tuolloin syntyi Pakarisen ensimmäinen lapsi Paula.
 
Jatkosodan alkaessa Pakarinen komennettiin Haapamäelle It-patteriinulmatorjuntapatteriin, josta hän siirtyi Sulkavalle ja edelleen eri puolille [[Karjalankannas]]ta. Varsinaisen palveluksen ohessa hänellä oli viihdytyskeikkoja hanuristina muun muassa rykmentin kuoron kanssa ja kiertue 14-miehisessä orkesterissa oopperalaulaja [[Aulikki Rautawaara]]a säestäen.
 
1943 Pakarinen siirrettiin Päämajan viihdytysjoukkoihin Helsinkiin. Heti ensimmäiseksi hän joutui oopperalaulaja [[Kalle Ruusunen|Kalle Ruususen]] säestäjäksi ja lähti tämän kanssa viikon harjoittelun jälkeen ensimmäiselle kiertueelle Karjalankannakselle. Muita kiertuepaikkoja olivat muun muassa [[Ylä-Syväri]], [[Äänislinna]], [[Suomenlahti|Suomenlahden]] ranta, [[Ivalo]]n seutu, Kuolaa, Liinahamari, Parkkina ja Luttojoki. Esityksiä annettiin myös saksalaisille joukoille [[Kuolan niemimaa]]lla ja Pohjois-[[Norja]]ssa, muun muassa kuukauden mittainen keikka [[Teno]]ssa Eino Katajavuoren, Aune Roihan ja Bruno Nurmi-Johanssonin kanssa. Sodan loppuvaiheessa viihdytysjoukot hajotettiin ja Pakarinen sai siirron jalkaväkeen Möhköön, käyden komennuksilla Messuhallin aseveli-illoissa.