Ero sivun ”Ryysyköyhälistö” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{lähde}}
→‎Määritelmä: Lähteetön sisältö pois
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 6:
== Määritelmä ==
Marx käytti termiä ''lumpenproletariat'' ensimmäisen kerran vuonna 1845 syntyneessä käsikirjoituksessaan ''[[Saksalainen ideologia]]'' kritisoidessaan [[Max Stirner]]in ajatuksia. Stirner oli omassa teoksessaan ''Der Einzige und sein Eigenthum'' käyttänyt useita lumpe-alkuisia yhdyssanoja. Marx laski ryysyköyhälistöön kuuluviksi muun muassa kerjäläiset, prostituoidut, pikkurikolliset ja varkaat, kulkurit, pitkään työttömänä olleet ja kokonaan työkyvyttömät, irtisanotut tehdastyöläiset, entiset sotilaat ja vangit, vapautetut orjat, kiertävät ammatinharjoittajat sekä erilaiset järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle jääneet ihmisryhmät.<ref>[https://www.marxists.org/glossary/terms/l/u.htm Lumpenproletariat] Encyclopedia of Marxism: Glossary of Terms. Viitattu 1.12.2014.</ref> Hän katsoi ryysyköyhälistöön kuuluvaksi myös niin sanotut [[boheemi]]t. Vuonna 1852 kirjoittamassaan esseessä ''[[Louis Bonaparten brumairekuun kahdeksastoista]]'' Marx mainitsi ammatteja kuten kantajat, parittajat, posetiivarit, lumpunkerääjät, veitsenteroittajat, kengänkiillottajat, tinurit ja katusoittajat.<ref>Karl Marx: [http://sosialismi.net/wp-content/uploads/2010/05/karl_marx_-_brumairekuun_18.pdf Louis Bonaparten brumairekuun kahdeksastoista, s. 75] Sosialismi.net. Viitattu 1.12.2014.</ref>
 
Nykyisen teollisuusyhteiskunnan vastineena Marxin kuvaamalle ryysyköyhälistölle voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, syrjäytyneitä sekä laittomia siirtolaisia ja jossakin määrin myös pätkätyöläisiä.{{lähde}}
 
== Lähteet ==