Ero sivun ”BMP-1” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p commons fix |
PKT -> PKT-konekivääri -> PKT |
||
Rivi 14:
| säde = 600 km
| tykki = 73 mm vaunukanuuna 2A28 (ammustäyttö 40)
| muut = 7,62 mm konekivääri [[PKM|PKT]] (ammustäyttö 2000), pst-ohjuksia, alun perin [[9M14 Maljutka]] (AT-3), P-malleissa [[9M111 Fagot]] (AT-4) tai [[9M113 Konkurs]] (AT-5) (ohjuksia 4+1)
| panssari =
| moottori = dieselmoottori V-6 UTD-20
Rivi 34:
Tämän 2A28 -vaunukanuunan koettiin olevan riittävän tehokas tuon aikakauden [[Pohjois-Atlantin liitto|NATO]]-vaunuja vastaan alle 800 m:n etäisyyksillä, mitä se pitkälti myös olikin. [[Ammus]], PG-15 (ontelo), läpäisi testeissä 0° osumiskulmalla tuolloin riittävänä pidetyn 300–320 mm. Kyseinen ammus koostui kahdesta osasta; rakettilaukauksen pohjaan kiinnitetystä kartussista, joka heitti varsinaisen rakettilaukauksen ulos putkesta, jolloin rakettimoottori syttyi ja kiihdytti itse laukauksen loppunopeuteen noin 550–600 m/s.
Samainen suunnittelutoimisto kehitti 2A28-vaunukanuunan rinnalle panssarintorjuntaohjusjärjestelmän, jolla oli tarkoitus kattaa ampumaetäisyydet 800–3000 m. Läpäisyä [[ohjus|ohjuksella]] oli 400–450 mm. Ohjus oli aikanaan todellinen edistysaskel ja nähtiin, että panssarivaunujen elinaika olisi ohi, kun pst-ohjukset pystyivät hallitsemaan suurillakin etäisyyksillä taistelukenttää pystyen läpäisemään minkä vaunun tahansa. Myöhemmin kävi ilmi, ettei näin toki ollut. Ohjuksessa oli monia puutteita: sen lataus oli vaikeaa ja hidasta, lentoaika pidemmille ampumaetäisyyksille niin pitkä, että häirinnän mahdollisuus kasvoi hyvin suureksi. Osuminen oli myös hyvin haastavaa varsin alkeellisella joystick-tyylisellä ohjaimella. Ohjus- ja kanuunajärjestelmän lisäksi myöhemmässä prototyyppivaiheessa aseistuksessa oli mukana uuden [[PKM]]-[[konekivääri]]n panssarivaunumalli [[PKM|PKT]], jossa oli hieman raskaampi piippu ja sähkölaukaisu. PKT asennettiin kiinteästi torniin kanuunanputken suuntaisesti.
Kuten usein Neuvostoliittolaisessa aseteollisuudessa, päätettiin BMP-projekti "kilpailuttaa" useilla suunnittelutoimistoilla. Prototyypille annettiin vaatimus: "uintikykyinen, [[ABC (sodankäynti)|ABC]]-suojattu jalkaväen taisteluajoneuvo, jossa sijoitettuna jo valmis Šipunov/Grjasevin toimiston suunnittelema torni-asepaketti".
| |||