Ero sivun ”Rovaniemen markkinoilla” versioiden välillä

Yrityksen nimi oli väärin: Suomi-Filmi ja Suomen Filmiteollisuus (SF) olivat eri yrityksiä, T.J. Särkkä oli SF:n toimitusjohtaja, ei Suomi-Filmin, jonka toimitusjohtaja oli Risto Orko.
(Yrityksen nimi oli väärin: Suomi-Filmi ja Suomen Filmiteollisuus (SF) olivat eri yrityksiä, T.J. Särkkä oli SF:n toimitusjohtaja, ei Suomi-Filmin, jonka toimitusjohtaja oli Risto Orko.)
Elokuva sai aiheensa Reino Helismaan laulunsanoituksesta "[[Rovaniemen markkinoilla (laulu)|Rovaniemen markkinoilla]]"<ref>Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 29.11.2010, sivu D 7.</ref>, ja se oli Helismaan ensimmäinen käsikirjoitus<ref name=tvm>AL: ''Rovaniemen markkinoilla'', Päivän elokuvia, Tv-maailma 46/2011, s. 21.</ref>. Elokuva on siinäkin mielessä merkittävä, että laulun kertosäkeen mukaan sai nimensä kokonainen [[Rillumarei|rillumarei-kulttuuri]].
 
Reino Helismaa laati elokuvan käsikirjoituksen ollessaan kiertueella [[Kainuu]]ssa ja [[Pohjois-Pohjanmaa]]lla Esa Pakarisen ja Jorma Ikävalkon kanssa keväällä 1951. Toivo Kärki kirjoitti 106-sivuisen käsikirjoituksen puhtaaksi ja lähetti sen nähtäväksi Suomi-FilminSuomen Filmiteollisuus (SF):n toimitusjohtajalle T. J. Särkälle. Kärki oli jo ennenkin säveltänyt elokuvamusiikkia SF:lle ja tutustuttanut Särkän Helismaahan, Pakariseen ja Ikävalkoon vietyään tämän katsomaan kolmikkoa maaliskuussa 1951. Kärki toivoi elokuvan ohjaajaksi [[Matti Kassila]]a tai [[Edvin Laine]]tta, mutta Kassila kieltäytyi eikä Särkkä liene edes kysynyt Laineelta tämän suostumusta. Särkkä valitsi ohjaajaksi silloisen [[Turun Kaupunginteatteri]]n johtajan Jorma Nortimon. Vuotuan Villen rooliin Särkkä pestasi Veikko Uusimäen eikä Kärjen ehdottamaa ''Rovaniemen markkinoilla'' -jenkan levyttänyttä [[Kauko Käyhkö]]ä, joka ei saanut lopulta mitään osaa elokuvasta. SF:n näyttelijöitä hämmästytti eniten se, että tulevan elokuvan pääroolit oli annettu kolmelle amatöörille, joista kukaan ei ollut heille edes nimeltä tuttu. Toivo Kärki tiesi Särkän olevan täysin epämusikaalinen ja päättävän musiikin valinnasta pelkästään liikemiesvaiston varassa seuraamalla, miten ja missä kohdin yleisö reagoi esitykseen. <ref> Jukka Pennanen ja Kyösti Mutkala: ''Reino Helismaa: Jätkäpoika ja runoilija'', s. 124–125. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1994. </ref>
 
Kriitikko pitää tätä ensimmäistä rillumareikulttuuria edustavaa elokuvaa lajin parhaana<ref name=paju>Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 21.6.2012, sivu D 7</ref>. Elokuvan arvostus on aikaa myöten lisääntynyt, mutta aikalaisarvioijat ja koko kulttuuriväki suhtautui siihen legendaarisen kielteisesti. Esimerkiksi [[Aamulehti|Aamulehden]] kriitikko [[Olavi Veistäjä]] kirjoitti: ''”On toivotonta ja sitä paitsi paperin ja painomusteen haaskausta ryhtyä ruotimaan sitä tarkemmin. Elokuvafarssilla on tietysti oikeutuksensa, mutta sisällölle ja tekotavalle on asetettava edes jonkinlaiset minimivaatimukset. Kun sellaiset puuttuvat, ei filmi enää kuulu elokuva-arvostelun piiriin.”'' [[Uutispäivä Demari|Suomen Sosialidemokraatin]] kriitikko [[Eugen Terttula]] otsikoi oman arvionsa ''Törky on törkyä'': ''”Rovaniemen markkinoilla -nimisen elokuvan käsitteleminen ei kuulu elokuva-arvostelijan tehtäviin. Se on siksi selvä [[diletantti|diletanttien]] työ.”'' <ref> Pennanen-Mutkala, s. 129.</ref> Lisäksi Terttula kiitti [[Valtion elokuvatarkastamo]]a siitä, että se oli määrännyt ''Rovaniemen markkinoilla'' -elokuvan korkeimpaan veroluokkaan. Elokuvan suosion ja kritiikin välistä juopaa Terttula selitti sillä, että kansa ei ollut väärässä, mutta se oli johdettu harhaan ''”Helismaan renkutusten ympärille huitaistuilla törkykasoilla”.'' <ref> Pennanen-Mutkala, s. 147. </ref> Kerrontaa ei nykykriitikkokaan erityisemmin kehu, mutta ajankuvan tallentajana se on rehellinen kokonaisuus.<ref name=tvm/>
Rekisteröitymätön käyttäjä