Ero sivun ”Liikuntakeskus Pajulahti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: seulottavat |
||
Rivi 11:
Pajulahden uutuuskohteena on seikkailupuisto, joka avattiin kesällä 2015. Se on puihin rakennettu kiipeily- ja liukuosuuksia sisältävä kiipeilyrata.
==Pajulahden Historia==
===Naisten voimistelukodista avoimeksi urheiluopistoksi 1929-1951===
Pajulahden historiassa näkyy heijastuksia maamme yhteiskunnallisen kehityksen ajanjaksoista. Pajulahden urheiluopisto perustettiin vuonna 1929. Tuolloin Työväen Urheiluliiton (TUL:n) toimikunta osti kyseisellä paikalla sijainneen huvilarakennuksen saunoineen naistoimikuntansa voimistelu- ja urheilukodiksi.
Vuosina 1929-1936 Pajulahti oli yksinomaan TUL:n naisten käytössä ja toiminnassa ainoastaan kesällä, aina vuoteen 1935 asti. Vuonna 1937 valmistui uusi päärakennus. Rakennuksen tärkein osa oli voimistelusali, jonka myötä harjoittelu ei enää ollut sään armoilla. Vuosina 1937-1948 toiminta käsitti runsaasti jo TUL:n miesten ja nuorten kursseja, mutta edelleen vain kesäisin. Syksyllä 1948 valmistui Pajulahteen uusi opistotalo, minkä myötä vuosina 1949-1950 toiminta muuttui ympärivuotiseksi, nykyaikaiseksi ja kaikkia Suomen kansalaisia palvelevaksi urheiluopistoksi. Vuonna 1951 Työväen Urheiluliitto TUL lahjoitti Pajulahden urheiluopiston omaisuuden Urheiluopistosäätiölle. Urheiluopistosäätiö oli vakiintunut liikuntajohtajakoulutusta antavana laitoksena. Tällöin yksivuotinen liikunnanohjaajakoulutus sai alkunsa.
===Kasvaminen liikunnanalan johto-opistoksi 1951-1962===
Opistotalon valmistumisen myötä Pajulahden toiminta laajentui ja opistossa alkoi jatkuvan kehittämisen aika, joka on näkynyt erittäin vilkkaana rakentamisena läpi vuosikymmenten. 1950-luvun suurimpia hankkeita olivat urheilukenttä vuonna 1950, henkilökunnan asuinrakennukset vuosina 1950 ja 1951, sekä maapohjahalli eli nykyinen Nikula-halli vuonna 1956. 1960-luvulla henkilökunnalle valmistui uusi asuinrakennus ja entinen muutettiin naisopiskelijoiden asunnoiksi.
Vuonna 1962 valmistuneen urheiluopistolain myötä urheiluopistojen asema koulutuksessa vahvistui. Lain myötä Pajulahti sai johto-opiston aseman Solvallan ja Vierumäen kanssa. Liikunnanohjaajakoulutus on Pajulahdessa elänyt vaiherikasta kehitystä aina tähän päivään saakka.
===Suuria investointeja 1970–1996===
1970-luku oli jälleen suurten investointien aikaa. Suurin hanke oli uusi päärakennus, johon sisältyi muun muassa iso palloiluhalli, uinnin opetustiloja sekä hallinto- ja toimistotiloja. Tämä järven suuntaisesti rakennettu talo valmistui vuonna 1977. Jo aiemmin oli valmistunut uusi urheilualue toiselle puolelle maantietä vuonna 1975. Vuonna 1979 vanha voimistelusali korvattiin uudella ajanmukaisella salilla ja samana vuona laajennettiin vuonna 1949 valmistunutta opistotaloa.
1980-luvulla uudistusten huomiopisteessä oli koulutus. Liikunnanohjaajakoulutuksen uudistus lisäsi oppilasmääriä, jolloin majoitustilaakin tarvittiin lisää. Vuonna 1988 valmistui 44:n vuodepaikan majoitusrakennus ja päärakennuksen jatko-osa, johon rakennettiin mm. auditorio, uudet vastaanottotilat, kirjasto ja lisää toimistotilaa. Samana vuonna valmistui vielä uusi tennishalli ja kolme vuotta myöhemmin vanha urheilukenttä sai uuden ilmeen ja sen pelialue sai uusitun hiekkatekonurmen.
Vuonna 1989 opetusministeriö linjasi, että neljä urheiluopistoa nimetään valtakunnallisiksi valmennuskeskuksiksi. Pajulahti oli näiden neljän joukossa ja vankisti päätöksen myötä asemaansa kilpa- ja huippu-urheiluopistona. Asema pakotti Pajulahden myös kehittämään organisaatiotaan. Vuonna 1991 opiston toiminta jaettiin neljään osaan: koulutuskeskus, valmennuskeskus, vapaa-aikakeskus ja palvelukeskus.
===Yhtiömuotoinen Pajulahti 1996 –===
1990-luvun merkittävin muutos Pajulahden historiassa oli urheiluopiston yhtiöittäminen vuonna 1996. Yhtiömuotoisen Pajulahden aikana rakentaminen on ollut vilkkaampaa kuin koskaan aiemmin opiston historiassa. Vuoden 1997 alussa valmistui harjoitusjäähalli ja vuonna 1999 uusi 25-metrinen uimahalli vihittiin päärakennuksen jatkeeksi.
Päärakennusta oli jälleen laajennettava vuonna 2002, jolloin myös uusi ravintola valmistui järven puolelle. Uusia majoitustiloja on 2000-luvulla valmistunut lisää ja rakentaminen jatkuu yhä 2010-luvulla.
Uutta liikuntatilaa Pajulahti sai, kun tennishallia laajennettiin liikuntahallilla vuonna 2005. Palloilualue sai lämmitettävän kumirouhepinnan vuonna 2005 ja kenttä nimettiin Jari Litmanen -areenaksi. Syksyllä 2009 kaksi tenniskenttää katettiin tennishallilla ja lokakuussa 2010 opiston lippulaivaksi nousi uusi 11 000 -neliöinen Pajulahti-halli, joka pitää sisällään mm. sisäjalkapallokentän ja yleisurheilupuitteet.
== Aiheesta muualla ==
| |||