Ero sivun ”Espoon rautatieasema” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 33:
==Historia==
Rantarataa rakennettaessa ei rautatieaseman sijoittaminen Espoon kirkonkylään ollut itsestäänselvyys, koska [[Kauklahti|Kauklahtea]] pidettiin tärkeämpänä liikennepaikkana, mutta lopulta sai myös kirkonkylä oman rautatieasemansa. Jo 1910-luvulla tilanne oli kääntynyt päinvastaiseksi siten, että Espoon asema oli jopa kaksi kertaa niin vilkas kuin Kauklahti; kuitenkin [[Kauniaisten rautatieasema]] oli vielä Espootakin vilkkaampi. Asemarakennus rakennettiin vuonna [[1903]] arkkitehti [[Bruno Granholm]]in piirustusten mukaisesti. Asemaa laajennettiin [[1909]]. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikana Espoon asemalta rakennettiin metsäradat [[Röylä]]än ja [[Nupuri]]in ja niitä pitkin kuljetettiin puutavaraa muun muassa Helsingin linnoitustyömaille ([[Krepost Sveaborg]]). Metsäradat jäivät Suomen itsenäistyttyä tarpeettomiksi ja ne purettiin.<ref name="iltanen">Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 26–27. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.</ref>
Asemarakennuksessa on koristeellisia yksityiskohtia. Rakennuksessa toimi [[Espoo]]n asema vuosina [[1903]]–[[1981]] ja myös [[posti]] siirtyi asemalle heti sen valmistuttua, kun asemapäällikön ja postiaseman hoitajan virat yhdistettiin. Espoon asemanseutu muuttui voimakkaasti 1970- ja 1980-luvuilla, kun vanhan maalaiskylän paikalle valmistui laaja virastokeskus. Nykyisin Espoon asema toimii raiteiden yllä olevassa "ylikulkusillassa", joka valmistui 1981, ja posti sijaitsee radan eteläpuolella. Vuonna 1995 uusi asemarakennus siirtyi VR-Yhtymälle, vanhat rakennukset puolestaan [[Ratahallintokeskus|Ratahallintokeskukselle]], jolta edelleen vuonna 2007 [[Senaatti-kiinteistöt]] Oy:lle.<ref name="iltanen"/>
| |||