Ero sivun ”Välirauha” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Ulkopolitiikka Neuvostoliiton kanssa: Artikkelissa virhe, Kalevan ampuivat alas kaksi DB-3 _pommittajaa_ ei hävittäjä. Esim Risto Niku: Kalevan kuolemanlento s. 90
w; kh
Rivi 32:
Samalla tapaamisella Molotov huomautti Paasikivelle että Neuvostoliiton hallitus oli pannut merkille että Ahvenanmaalla oli varuskunta ja edelleenkin linnoittettu. Ne pitäisi siirtää pois, paitsi jos Suomi olisi halukas linnoittamaan saariston yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa.<ref name="Upton s.135-139" />
 
Välirauhan aikana Neuvostoliitto teki useita rajaloukkauksia Suomen alueella. Kaksi neuvostoliittolaista [[DB-3]] pommittajaa ampuivat 14. kesäkuuta alas Tallinnan ja Helsingin välisellä lennolla olleen [[Kalevan pudotus|matkustajakone Kalevan]]. ja Neuvostoliitto teki myös joukkojenkeskityksiä Suomen rajalle. Tilannetta kiristi vielä Neuvostoliiton lähetystöstään suorittama vakoilu. Elokuussa 1940 syntyi niin sanottu elokuun kriisi, jolloin pidettiin mahdollisena, että Neuvostoliitto aloittaisi uuden hyökkäyksen Suomeen.<ref name= Tapola />
 
Elokuussa 1940 esitettiin valtioliiton muodostamista Ruotsin ja Suomen välille. Asiaa ajoivat näkyvimmin ruotsalaiset Suomen-ystävät eli niin sanottu decemvirien ryhmä. Asiaa pohdittiin syyskuussa kummankin maan hallituksessa. Ruotsin ulkoministeri [[Christian Günther]] kuitenkin tarkensi unionin edellytyksiä Suomelle 18. lokakuuta. Suomen tuli luopua kaikista revanssitoiveista Neuvostoliiton suhteen. Lisäksi unionille tuli saada Neuvostoliiton ja Saksan hyväksyntä. Saksa torjui hankkeen lokakuun lopulla ja Neuvostoliitto marraskuun alussa. Neuvostoliitto ilmoitti, että unioni mitätöisi Moskovan rauhansopimuksen ja hanke siis kariutui ulkovaltojen vastustukseen. Myöhemmin Suomen ja Saksan suhteiden lähentyminen siirsi pohjoismaisen unionin kokonaan pois päiväjärjestyksestä.<ref name=SHP/>