Ero sivun ”Pohjois-Amerikan intiaanit” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kaliforniaa ja nykyaikaa.
Arla (keskustelu | muokkaukset)
p fix
Rivi 5:
<br /><small>(Nimet vasemmalta oikealle):<br />
<small>[[Joseph Brant]]{{·}}[[Sequoyah]]{{·}}[[Pushmataha]]{{·}}[[Pontiac (intiaanipäällikkö)|Pontiac]]<br />[[Tecumseh]]{{·}}[[Geronimo]]{{·}}[[Istuva Härkä]]{{·}}[[Charles Eastman]]<br />[[Joseph (intiaanipäällikkö)|Joseph]]{{·}}[[Maria Tallchief]]{{·}}[[Brenda Schad]]{{·}}[[Karina Lombard]]<br />[[Jim Thorpe]]{{·}}[[Wilma Mankiller]]{{·}}[[John Herrington]]{{·}}[[Jacoby Ellsbury]]
 
| teksti =
| kokonaismäärä = 2&nbsp;932&nbsp;248 (2010)<ref name="Census">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.census.gov/prod/cen2010/briefs/c2010br-02.pdf|Nimeke=2010 Census brief|Julkaisu=census.gov|Viitattu=4.6.2015|Kieli={{en}}}}</ref>
| asuinalue =
| uskonnot= [[Native American Church]], [[luonnonuskonnot]], [[kristinusko]]
| kielet= [[englannin kieli]],[[espanjan kieli]], [[portugalin kieli]], [[ranskan kieli]], omat perinteiset kielet
Rivi 16 ⟶ 15:
 
==Intiaanien saapuminen Pohjois-Amerikkaan==
Amerikan ensimmäisten asukkaiden kulkureitti ja saapumisaika ovat edelleen väittelyn alla. Jotkut tutkijat uskovat muuttoliikkeen alkaneen yli 40&nbsp;000 vuotta sitten, mutta useimmat tutkimustulokset viittaavat siihen, että asutus levisi mantereelle noin 15&nbsp;000 vuotta takaperin. Ensimmäisen ryhmän siirtymisen uskotaan tapahtuneen [[Aasia]]sta Pohjois-Amerikkaan [[Beringin salmi|Beringin salmen]] läpi. [[Siperia]]sta tehdyt löydöt viittäävät siihen, että viimeisen [[Jääkausi|jääkauden]] lopun nopea lämpeneminen vaikutti ratkaisevasti ensimmäisen asutuksen syntyyn. Päätelmää vahvistavat lukuisat kulttuurilliset siteet, jotka yhdistävät Siperian [[Kivikausi|kivikautiset]] yhteisöt Amerikan ensimmäisiin yhteisöihin.<ref name="Fag 2008. 17-18">Fagan 2008. s. 17 - 18.</ref> Erään teorian mukaan Amerikan ensimmäiset asuttajat olivat [[Eurooppa|Euroopan]] lounaisia rannikkoalueita asuttaneita [[Solutren kulttuuri|solutrealaisia]], jotka vaelsivat nykyisen [[Ranska]]n ja [[Espanja]]n alueelta jään reunaa pitkin kulkevaa [[Atlanti|Atlantista]] reittiä.<ref name="Brad 2012 14-15">Stanford & Bradley 2012 s. 14 - 15.</ref> <ref name="Mann 2011. 469">Mann 2011. s. 469.</ref>
 
Suurin osa Pohjois-Amerikan alkuperäisistä asukkaista on luokiteltu niinsanotuiksi amerintiaaneiksi, jotka muuttivat mantereelle ensimmäisissä ryhmissä. Luoteis-Kanadassa ja Lounais-Yhdysvalloissa elävät [[athabasca]]n kieliset ''na dene''-kansat kuten [[apassit]] ja [[navajot]] tulivat Amerikkaan myöhemmin. Pohjoisen [[eskimot]], [[aleutit]] ja [[jupikit]] on perinteisesti nähty intiaaneihin kuulumattomana kolmantena ryhmänä, joka saapui mantereelle viimeisenä.<ref name="And 2010 36">Anderson&Henriksson 2010, s 36</ref>.
[[Tiedosto:High res mastodon rendering.jpg|thumb|300px|Muinaiset intiaanit metsästivät myös [[Mastodontti|mastodontteja]]]]
Yhdysvalloissa ja Kanadassa lienee puhuttu alkujaan noin 500 intiaanikieltä.<ref name="And 2010 36">Anderson & Henriksson 2010, s 36</ref>.
 
Yhä useammat tutkijat uskovat, että Amerikan asuttajat saapuivat pieninä ryhminä, ja jäivät loukkuun [[Alaska]]n puolelle.<ref name="Mann 2011. 30">Mann 2011. s. 30.</ref> Eloonjäämisen takeeksi he käyttivät taitavasti hyödykseen kaiken mahdollisen riistan ja kasvisravinnon. [[Arkeologi]]sten tutkimusten mukaan muinaiset intiaanit metsästivät suurriistaa, sillä useiden osavaltioiden alueelta kaivettujen [[mammutti]]en ja [[mastodontti]]en luiden välistä on löydetty muinaisen [[Clovis-kulttuuri]]n nuolenkärkiä.<ref name="Brad 2012 7, 44">Stanford & Bradley 2012 s. 7, 44.</ref> Pysyviä asutuksia rakennettiin sattumanvaraisesti eri alueille, jonne riistan perässä kulkevat ryhmät hajaantuivat sukupolvien aikana.<ref name="Fag 2008. 78">Fagan 2008. s. 78.</ref>
 
Yhä useammat tutkijat uskovat, että Amerikan asuttajat saapuivat pieninä ryhminä, ja jäivät loukkuun [[Alaska]]n puolelle.<ref name="Mann 2011. 30">Mann 2011. s. 30.</ref> Eloonjäämisen takeeksi he käyttivät taitavasti hyödykseen kaiken mahdollisen riistan ja kasvisravinnon. [[Arkeologi]]sten tutkimusten mukaan muinaiset intiaanit metsästivät suurriistaa, sillä useiden osavaltioiden alueelta kaivettujen [[mammutti]]en ja [[mastodontti]]en luiden välistä on löydetty muinaisen [[Clovis-kulttuuri]]n nuolenkärkiä.<ref name="Brad 2012 7, 44">Stanford & Bradley 2012 s. 7, 44.</ref> Pysyviä asutuksia rakennettiin sattumanvaraisesti eri alueille, jonne riistan perässä kulkevat ryhmät hajaantuivat sukupolvien aikana.<ref name="Fag 2008. 78">Fagan 2008. s. 78.</ref>
== Intiaanien väestömäärä ==
Seuraavina vuosituhansina intiaanien lukumäärä kasvoi varsinkin maanviljelyn alun jälkeen. Pohjois-Amerikan nykyisen Meksikon pohjoispuolella eläneiden intiaanien määräksi noin vuonna 1500 on arvioitu 1–16 miljoonaa<ref name="And 2010. 40">Anderson & Henriksson, s 40</ref>. Alhaisimman arvion mukaan 750&nbsp;000 asui nykyisten Yhdysvaltain alueella ja noin 250&nbsp;000 Kanadassa, ja lisäksi jonkun verran Alaskassa<ref name="Wald 1985. 29">Waldman 1985. s. 29</ref>. Erään arvion mukaan intiaaneja olisi ollut 1500-luvun alussa yli kaksi miljoonaa ja määrä olisi pudonnut nopeasti tautien takia 1,5 miljoonaan<ref name="Virr 1994 11">Virrankoski 1994, s 11</ref>. Näiden arvioiden mukaan usein esitetyt noin 6–8 miljoonaa intiaania olisivat vaatineet kokonaan toisenlaisen yhteiskunnan muun muassa Pohjois-Amerikan kaakkoisosiin. Väestö oli tiheintä maanviljelysalueilla sekä rannoilla, järvien lähellä ja jokilaaksoissa. Niinpä tiheästi asuttuja seutuja olivat Kalifornia, Luoteisrannikko, jotkut lounaan maanviljelysalueet, itäinen metsäalue ja pitkäheinäinen preeriakin Harvin asutus oli subarktisilla ja arktisilla alueella sekä [[Suuret tasangot|Suurilla tasangoilla]] ja Suuressa altaassa<ref>Atlas of the ancient America, Michael Coe s 16</ref><ref>Waldman 1985, s 29, s 3029–30</ref>. Esimerkiksi Kolumbian ylätasangolla väentiheys oli keskimääräinen 0,01–1 as/100 km2<ref>Coe s 16 </ref>. Intiaanien määrä oli alimmillaan juuri intiaanisotien päätyttyä vuosina 1890–1910 ollen alle 250&nbsp;000 <ref>Waldman name="Wald 1985,. s29" 29</ref>. Toisen tiedon mukaan intiaanien luku olis ollut tuolloin 0,4–0,5 miljoonaa<ref>Virrankoski 1994, s 11</ref>. Vuonna 1980 Yhdysvaltain ja Kanadan intiaaneja ja valkoisten ja intiaanien jälkeläisiä oli ainakin 1,5 miljoonaa, ja 1994 noin kaksi miljoonaa. 1970-luvulla vielä 0,33 miljoonaa intiaania osasi oman kansansa kieltä, mutta monet kielet olivat katoamassa.<ref>Virrankoski name="Virr 1994, s11" 11</ref>.
 
==Pohjois-Amerikan kulttuurialueet==
[[Kuva:Langs N.Amer.png|thumbnail|240px|Kartta Pohjois-Amerikan intiaanien sekä [[eskimot|eskimoiden]] ja [[aleutit (kansa)|aleuttien]] kielialueista ajalta ennen [[europidi]]en saapumista]]
[[Kuva:Nordamerikanische Kulturareale en.png|thumbnail|240px|Pohjois-Amerikan kulttuurialueet. ]]
=== Pohjoiset metsäseudut ===
{{Pääartikkeli|[[Amerikan subarktiset intiaanit]]}}
 
Tämä kulttuurialue kuuluu lähinnä [[Kanada]]an. Niin sanotulla [[Pohjois-Amerikan subarktisen alueen intiaanit|subarktisella alueella]] asui runsaasti eri heimojen intiaaneja. Lähimpänä eskimoita asuvat kansat olivat omaksuneet joitakin näiden tapoja, mutta kokonaisuudessaan intiaanikulttuurit erosivat merkittävästi eskimoiden kulttuurista. [[Hirvi]] ja [[karibu]] olivat tärkeimmät riistaeläimet. Kyläheimot pysyivät tietyillä pyyntialueilla. Kanootti oli tärkein kulkuneuvo ja lumikengät olivat välttämättömät talvisilla pyyntimatkoilla.Pohjoisten intiaanien uskonto oli [[animismi]]a, jossa tietäjät pyrkivät kosketuksiin henkimaailman kanssa torjuakseen kyläkuntaa uhkaavia onnettomuuksia.<ref name="Virr 1994. 379-380">Virrankoski 1994. s. 379 - 380.</ref>
 
Subarktisen alueen intiaanit jakautuvat kahteen suureen kieliryhmään, idässä [[Algonkin-kielet|algonkinit]] ja lännessä [[Athabasca-kielet|athabascan-kieliset]]. Varhaiset muuttoliikkeen seurauksena monet algonkinit vaelsivat 1000-luvun ensimmäisen puoliskon aikana joko [[Suuret järvet|Suurten järvien]] alueelle itään tai valtameren rantaa pitkin [[Etelä-Carolina]]an. Heihin kuuluvat muun muassa [[Hudsoninlahti|Hudsoninlahden]] ja [[Hudsonjoki|Hudsonjoen]] [[mahicanit]], laajoille alueille levinneet [[delawaret]] ja [[shawneet]] sekä [[Yläjärvi|Yläjärveltä]] länteen asuvat [[Creet]] ja [[Ojibwayt]] sekä kaikkein läntisimmät [[mustajalat]]. Nykyään kansoja yhdistää lähinnä kielisukulaisuus. Osa athabaskoista vaelsi Kalliovuoria myötäillen aina nykyiseen [[New Mexico]]on. Heistä parhaiten tunnetaan [[apaššit]] ja [[navajot]]<ref name="Hen 1985 22-23.">Henriksson 1985. s. 22 - 23.</ref>
 
Subarktisen alueen intiaanit jakautuvat kahteen suureen kieliryhmään, idässä [[Algonkin-kielet|algonkinit]] ja lännessä [[Athabasca-kielet|athabascan-kieliset]]. Varhaiset muuttoliikkeen seurauksena monet algonkinit vaelsivat 1000-luvun ensimmäisen puoliskon aikana joko [[Suuret järvet|Suurten järvien]] alueelle itään tai valtameren rantaa pitkin [[Etelä-Carolina]]an. Heihin kuuluvat muun muassa [[Hudsoninlahti|Hudsoninlahden]] ja [[Hudsonjoki|Hudsonjoen]] [[mahicanit]], laajoille alueille levinneet [[delawaret]] ja [[shawneet]] sekä [[Yläjärvi|Yläjärveltä]] länteen asuvat [[Creet]] ja [[Ojibwayt]] sekä kaikkein läntisimmät [[mustajalat]]. Nykyään kansoja yhdistää lähinnä kielisukulaisuus. Osa athabaskoista vaelsi Kalliovuoria myötäillen aina nykyiseen [[New Mexico]]on. Heistä parhaiten tunnetaan [[apaššit]] ja [[navajot]]<ref name="Hen 1985 22-23.">Henriksson 1985. s. 22 - 23.</ref>
===Itäinen metsäalue ===
Itäisen metsäalueen intiaanit aloittivat maakumpujen rakentamisen jo ennen ajanlaskun alkua. [[Mississippi (joki)|Mississippijoen]] itäpuolella vaikuttanut [[Hopewellin perinne]] keskittyi nykyisen [[Ohio]]n ympäristöön ja monimutkaiset hautaseremoniat, maanviljely sekä [[Kalliovuoret|Kalliovuorille]] asti ulottunut kauppaverkosto olivat Hopewellin kultin tunnusomaisimmat piirteet. Maanviljely mahdollisti väestön asettumisen kiinteisiin kyliin.<ref name="Wals 1985. 20">WaldmamWaldman 1985. s. 20.</ref> Samalla aikakaudella [[Kummunrakentajat|kummunrakentajien]] ammattikunta erikoistui yhä suurempiin kumpurakennelmiin ja niiden ympärille kohosi korkeakulttuurisia intiaanikaupunkeja, joiden tyylisuunta jäljitteli [[Mesoamerikan muinaiset intiaanikulttuurit|Mesoamerikan pyramideja]]. Suurin ja Tunnetuin näistä kaupungeista oli [[Illinois]]in alueella sijainnut [[Cahokia]], joka ylitti koossa useimmat sen ajan metropolit. Tarkalleen tuntemattomasta syystä Cahokia autioitui vuoteen 1350 mennessä.<ref name="Mann 2011. 308">Mann 2011. s. 308.</ref>
 
Ainuttakaan itäisten metsäalueiden myöhemmistä intiaaniheimoista ei kyetty yhdistämään Cahokiaan.
Rivi 45 ⟶ 46:
[[Kuva:Wild rice harvesting 19th century.jpg|thumb|250px|[[Intiaaniriisi]]n keruuta.]]
 
Yhdysvaltain koilliselle ja itäiselle metsäalueelle levittäytyneiden intiaanien elinkeinoista tärkein oli maanviljely lukuunottamatta pohjoisimpia alueita, joissa viljely oli vähäistä vuotuinen [[kasvukausi|kasvukauden]] lyhyyden vuoksi. Myös metsästys ja intiaaniriisin keruu oli yleistä. Lähes kaikki alueen intiaanit olivat [[Irokeesien kieliryhmä|Irokeesinkielisiä]] tai algonkinejä. Irokeesit asuivat suurissa kylissä, jotka yleisen tavan mukaan suojattiin tukevin paaluvarustuksin. Kylät muodostuivat pitkistä taloista, joihin mahtui runsaasti asukkaaita. Algonkinit puolestaan käyttivät pääosin [[wigwam]]eita.<ref name="Virr 1994. 80">Virrankoski 1994. s. 80.</ref>
 
Erityisessä asemassa maata viljelevistä intiaaneista oli [[Eriejärvi|Erie-]] ja [[Ontariojärvi|Ontariojärven]] sekä [[Saint Lawrence (joki)|Saint Lawrence -joen]] alueen [[Irokeesit|irokeesiliiga]], joka ainoana [[Meksiko]]n pohjoispuolisena intiaaniryhmänä muodosti poliittisen liiton 1500-luvulla. Eurooppalaisten siirtokuntien puristuksessa irokeesiliitto ei kyennyt toimimaan rauhanliittona vaan turvautui sotilaalliseen voimankäyttöön liittonsa ulkopuolisten heimojen tuhoamiseksi. Näiden iskujen seurauksena monet irokeesien naapureina [[Suuret järvet|Suurten järvien]] itäpuolella asuneet kansat joutuivat jättämään elinpiirinsä jo 1600-luvun aikana.<ref>Waldman 1985, s 93-95</ref>
 
Englantilaisen siirtomaa-asutuksen ja irokeesien tieltä väistyneet algonkin-kansat liittoutuivat aluksi ranskalaisten kanssa, ja nousivat vuonna 1763 [[Pontiacin kapina|kapinaan brittilinnakkeita vastaan]] [[Ottawat|ottawien]] päällikkö [[Pontiac]]in johtamina.<ref>Waldman 1985, s 106 - 108.</ref> Myöhemmin [[mohawkit|mohawkien]] [[Joseph Brant]] ja shawneiden [[Tecumseh]] kokosivat suurta intiaaniliittoa Yhdysvaltoja vastaan, mutta Pontiacin tavoin he epäonnistuivat uudisasutuksen tuhoamisessa.<ref name="Hen 1086 61,65">Henriksson 1986. 61 ja 65.</ref>
Erityisessä asemassa maata viljelevistä intiaaneista oli [[Eriejärvi|Erie-]] ja [[Ontariojärvi|Ontariojärven]] sekä [[Saint Lawrence (joki)|Saint Lawrence -joen]] alueen [[Irokeesit|irokeesiliiga]], joka ainoana [[Meksiko]]n pohjoispuolisena intiaaniryhmänä muodosti poliittisen liiton 1500-luvulla. Eurooppalaisten siirtokuntien puristuksessa irokeesiliitto ei kyennyt toimimaan rauhanliittona vaan turvautui sotilaalliseen voimankäyttöön liittonsa ulkopuolisten heimojen tuhoamiseksi. Näiden iskujen seurauksena monet irokeesien naapureina [[Suuret järvet|Suurten järvien]] itäpuolella asuneet kansat joutuivat jättämään elinpiirinsä jo 1600-luvun aikana.<ref>Waldman 1985, s 93-95</ref>
 
Englantilaisen siirtomaa-asutuksen ja irokeesien tieltä väistyneet algonkin-kansat liittoutuivat aluksi ranskalaisten kanssa, ja nousivat vuonna 1763 [[Pontiacin kapina|kapinaan brittilinnakkeita vastaan]] [[Ottawat|ottawien]] päällikkö [[Pontiac]]in johtamina.<ref>Waldman 1985, s 106 - 108.</ref> Myöhemmin [[mohawkit|mohawkien]] [[Joseph Brant]] ja shawneiden [[Tecumseh]] kokosivat suurta intiaaniliittoa Yhdysvaltoja vastaan, mutta Pontiacin tavoin he epäonnistuivat uudisasutuksen tuhoamisessa.<ref name="Hen 1086 61,65">Henriksson 1986. 61 ja 65.</ref>
=== Kaakkoinen metsäalue ===
Tämän kulttuurialueen tunnetuimmat kansat olivat [[cherokeet]], [[creekit]], [[choctawit]] ja [[chickasawit]]. Cherokeet puhuivat irokeesimurretta, muut kolme olivat [[muskogee-kielet|muskogee-kieliryhmää]]. Nykyisen [[Mississippi]]n osavaltion lounaisosissa asuneet [[natchezit]] lasketaan samaan kulttuuriryhmään kuluviksi. Natchezien juuret juonsivat [[Mississippin kulttuuri]]in, joissa ominaista olivat taidokkaat rakannelmat suuret temppelikummut [[Olmeekit|olmeekien]] ja [[Mayat|mayojen]] tyyliin..<ref name="Wald 2006. 185">Waldman s. 185.</ref> Natchezit sulautuivat naapurikansoihin 1700-luvun aikana ranskalaisia vastaan käytyjen sotien seurauksena. Myös monet muut kaakkoisen kulttuuripiirin heimoista katosivat ennen 1800-lukua. Cherokeet, choctawit, creekit ja chickasawit kulkivat [[Kyynelten tie|kyynelten polun]] 1840 mennessä ja muuttivat [[Oklahoma]]n intiaaniterritorioon Yhdysvaltain määräyksestä.<ref name="Hen 1985 75-76.">Henriksson 1985. s. 75 - 76.</ref>
 
=== Preeria ===
{{Pääartikkeli|[[Pohjois-Amerikan preeriaintiaanit]]}}
[[Kuva:Dan waupose.jpg|thumb|250px|Perinteinen intiaanipäähine ja eurooppalaisten tuliase kertovat intiaanikulttuurin sulautumisesta eurooppalaisten tulokkaiden kulttuuriin.]]
Tasangoilla eläneet intiaanit olivat joko [[Missouri (joki)|Missourijoen]] ympäristön maanviljelijöitä tai läntisen lyhytheinäpreerian [[biisoni]]nmetsästäjiä. Vielä ennen 1600-luvun puoliväliä lyhytheinäpreeria oli lähes vailla asutusta. Tasankojen laidoilla elävät heimot tekivät sinne jalkaisin metsästysretkiä biisonien perässä, mutta eivät asuneet siellä. Eurooppalaisten saapuminen muutti alueen kulttuurin, sillä etelästä tulleet hevoset ja idästä saapuneet tuliaseet mahdollistivat liikkuvan nomadielämän ratsujen selässä. [[Tiipii]]-asutus lisääntyi sen helpon purettavuuden takia ja leiripaikkaa voitiin muuttaa hetkessä. Ratsujen lisääntyminen sai monet heimot jättämään maanviljelyn. Muun muassa [[crow-intiaanit|crow't]], [[comanchet]], [[mustajalat]] ja [[siouxit]] siirtyivät kokopäiväisiksi biisoninmetsästäjiksi. Jopa monet [[creet]] hylkäsivät pohjoiset metsät ja valitsivat ratsastavan biisoninmetsästäjän elintavan.<ref name="Wald 1985. 38">Waldman 1985. s. 38.</ref>
 
1800-luvun alusta eteenpäin tasangoilla käytiin monia intiaanisotia. Joskus sodan syyksi riitti pelkkä vaihtelunhalun tyydyttäminen tai sotainen kunnia, mutta usein sodat liittyivät myös verikostoihin.<ref name="Virr 1996. 188">Virrankoski 1996. s. 188.</ref> 1830-luvun lopulla monet heimot ryhtyivät toistensa liittolaisiksi Yhdysvaltain nopeasti leviävää asutusta vastaan.<ref name="Virr 1996. 189">Virrankoski 1996. s. 189.</ref> 1850-luvulla alkanut [[Kalifornian kultaryntäys]] lisäsi ongelmia tasankointiaanien ja uudisasukkaiden välillä. Seuraavien vuosikymmenien sodat Yhdysvaltoja vastaan nostivat esiin monia intiaanijohtajia, jotka jäivät historiaan. Tällaisia olivat muun muassa siouxien [[Punainen Pilvi]], [[Hullu Hevonen]] ja [[Istuva Härkä]]. Kun Yhdysvallat oli hävittänyt lähes kaikki biisonit tasangoilta, intiaanien oli luovuttava tasankokulttuuristaan, ja alistuttava elämään heille määrätyissä reservaateissa.
 
=== Lounaisalue ===
Rivi 64 ⟶ 66:
 
[[Tiedosto:USA 09669 Taos Pueblo Luca Galuzzi 2007.jpg|thumb|left|Taosin pueblo-kylä New Mexicossa on maailman vanhin jatkuvasti asuttu kerrostalo (rakennettu ennen vuotta 1400).]]
Lounaisalueen alkuperäisiä intiaaneja ovat [[Arizona]]n ja [[New Mexico|Uuden Meksikon]] niin kutsutut ''[[pueblointiaanit]]'' ({{k-es|pueblo}} = kylä). Heidän kulttuurinsa polveutui etupäässä hyvin tutkitusta esihistoriallisesta [[Pueblo-kulttuuri|Anasazi-kulttuurista]], jossa yhteisöt rakensivat kastelukanavia viljelyksilleen, ja pystyivät lyhentämään satonsa kasvukautta monin erilaisin menetelmin.<ref name="Mann 2011. 349-350">Mann 2011. 349 - 350.</ref> Pueblo-kylät muodostuvat taloryhmistä, jotka oli penkereittäin rakennettu yhteen. Varsinaiset pueblot asuvat pääasiassa [[Rio Grande]]n varrella, ja heidän länsipuolellaan elivät [[hopi-intiaanit]], jotka edustivat samaa kulttuuria. Espanjalainen [[Francisco Vasquez de Coronado]]n retkikunta kohteli huonosti hopeja löytäessään näiden asumuksen kesällä 1540.<ref name="Hen 1985 25.">Henriksson 1985. s. 25.</ref>
 
Kanadasta suuntautuneen muuttoliikkeen seurauksena [[apaššit]] ja [[navajot]] asettuivat pueblojen ympäristöön 1400 - 1600-lukujen aikana, ja omaksuivat näiden maanviljelyn. Myöhemmin kummatkin kansat muodostivat pysyvän uhan rauhanomaisille puebloille, ja sotivat Meksikoa ja Yhdysvaltoja vastaan 1800-luvun aikana.
 
=== Läntinen vuoriseutu ===
Rivi 72 ⟶ 74:
{{Pääartikkeli|[[Suuren altaan intiaanit]]}}
 
Tämä kulttuurialue kattaa Kalliovuorten [[Great Basin|Suuret syvänteet]]. [[Utah]]issa ja sen ympäristössä vaikuttaneet [[Fremontin kulttuuri]]n yhteisöt katosivat suurten ilmastonmuutosten seurauksena ennen vuotta 1500, ja heidän paikkansa täyttivät [[Uto-asteekkilaiset kielet|Uto-Asteekien]] kielikunnan [[shoshonit]], [[utet]] ja [[paiutet]].<ref name="Madsen">{{Verkkoviite|Osoite=http://cpluhna.nau.edu/People/fremont.htm|Nimeke=Fremont|Tekijä=Madsen, David|Viitattu=6.6.2015|Kieli={{en}}}}</ref> Eurooppalaiset uudisasukkaat käyttivät syvänteen intiaaneista halventavaa nimeä ''diggers'' (tonkijat]) koska nämä olivat metsästäjä-keräilijöitä ja kaivoivat maasta juuria ravinnokseen.<ref name="Virr 1994. 275">Virrankoski 1994. s. 275.</ref> 1700-luvulla levinnyt hevoskulttuuri jakoi syvänteen heimot jyrkästi kahtia ja pohjoisimmat sekä eteläisimmät yhteisöt omaksuivat tasankointiaanien [[tiipii]]t ja ratsastuskulttuurin. Hevosten myötä syvänteen pohjoisten ja itäisten sotaisuus lisääntyi ja ryöstöretkien ohella he harjoittivat orjakauppaa, jonka olivat omaksuneet etelän [[espanja]]laisilta.<ref name="Simms 2008. 27">Simms 2008. s. 27</ref>
 
{{Pääartikkeli|[[Pohjois-Amerikan ylätasangon intiaanit]]}}
 
Pohjoisten ylätasankojen ja [[Brittiläinen Kolumbia|Brittiläisen Kolumbian]] intiaanit olivat alun perin kalastajia, jotka asuivat suurissa kylissä jokien varsilla. Kesäisin kylien asukkaat hajaantuivat vuoristoihin pieninä ryhminä ravinnonkeruuta ja metsästystä varten. Tämän kulttuuripiirin asumustyyli vaihteli asuinalueen mukaan. Pohjoisimmat kansat käyttivät puoliksi maanalaisia asumuksia, joissa asui korkeintaan kaksi perhettä.<ref name="Tay 1995. 101">Taylor & Sturtevant 1995. s. 101.</ref> Lähempänä tasankoja asuneiden yhteisöjen majat muistuttivat itäisten metsäintiaanien wigwameita. Ylänköjen kansoista tunnetuimmat olivat [[nez percet]] ja [[Flatheadit|salishit]]. Itäisimmät ryhmät omivat 1700-luvun aikana monia piirteitä pohjoisten tasankojen kulttuurista ja 1800-luvun alussa ylängön heimoilla oli enemmän hevosia kuin pohjoisten tasankojen heimoilla.<ref name="Virr 1996. 353">Virrankoski 1996. s. 353.</ref> Ylänköintiaanit asuivat pitkään eristyksissä eurooppalaisista ja heidät kartoitettiin vasta vuosina 1805 - 1806, jolloin [[Lewisin ja Clarkin tutkimusretki]]kunta ylitti ylängöt ja purjehti alas [[Columbiajoki|Columbiajokea]] [[Tyynimeri|Tyynellemeren]] rannalle.<ref name="Hen 1986 81">Henriksson 1986. s. 81.</ref>
 
=== Luoteisrannikko ===
Rivi 86 ⟶ 88:
{{Pääartikkeli|[[Kalifornian intiaanit]]}}
 
[[Kalifornia]] oli Pohjois-Amerikan tiheimmin asuttuja alueita jo ennen ajanlaskun alkua. Alue oli kielellisesti hyvin hajanainen, sillä sen asukkaat koostuivat monista eri kieliperheistä. Yhteiskunnat olivat usein pitkälle kehittyneitä, päälliköiden johtamia heimoja. Kylien ja rakennusten koko ja laatu vaihtelivat olinpaikasta riippuen.<ref name="Virr 1994. 293">Virrankoski 1994. s. 293.</ref> Rannikkoseutujen [[chumashit]] ja muut kansat elivät alun perin kalastuksella. Sisämaan intiaanit keräsivät ravintokasveja ja monet heimot olivat riippuvaisia [[tammenterho]]ista ja [[Hevoskastanja|hevoskastanjoista]] (Aesculus californica).<ref name="And 2010 47">Anderson & Henriksson 2010, s 47</ref>. Maanviljely oli harvinaista tupakan ollessa ainoa viljeltävä kasvi. Rannikkoalueet olivat sateisia, koillisen sisämaan ollessa kuivaa aroa ja aavikkoa.<ref name="Virr 1994. 291">Virrankoski 1994. s. 291.</ref>
 
1700-luvulla espanjalaisten tulo ja myöhemmin 1850-luvun Kalifornian kultaryntäys vähensivät intiaanien määriä nopeasti. Kulkutaudit, mailta karkotukset ja tahallinen surmaaminen saivat aikaan sen, että arviolta 180&nbsp;000 Kalifornian intiaania kuoli vuoteen 1880 mennessä.<ref name="Virr 1994. 298">Virrankoski 1994. s. 298.</ref>
 
===Pohjois-Amerikan intiaanit 2000-luvulla===
 
Vuonna 2010 Yhdysvalloissa oli 565 liittovaltion tunnustamaa intiaaniheimoa, joiden oikeudet itsehallintoon ovat pääosin samoja kuin Yhdysvaltain osavaltioilla. Yli kolmannes Yhdysvaltain lähes kolmesta miljoonasta intiaanista asuu Kalifornian, Arizonan ja Oklahoman alueella. Vuonna 2010 Yhdysvaltain väkirikkaimmat intiaanikansat olivat cherokeet ja navajot.<ref name="And 2010 458">Anderson & Henriksson 2010, s 458</ref>.
 
1980-luvulla alkanut kasinatalous on parantanut merkittävästi monien heimojen taloudellista asemaa, mutta varsinkin reservaateissa asuvien intiaanien koulutus ja ansiot ovat edelleen matalalla tasolla. Viimeisten vuosikymmenien aikana intiaanien perinteiset uskonnot ovat elpyneet ja vuosittaisia [[Pow-wow]]-tilaisuuksia järjestetään eri puolilla Pohjois-Amerikkaa.<ref name="And 2010 462">Anderson & Henriksson 2010, s 462.</ref>
 
[[First Nations|Kanadan intiaaniyhteisöistä]] creet ovat väestöluvultaan suurin intiaanikansa.<ref name="Cre">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.indians.org/articles/cree-indians.html|Nimeke=Cree Indians|Julkaisu=indians.org|Viitattu=9.6.2015|Kieli={{en}}}}</ref> Kolmannes Kanadan alkuperäiskansoista asuu maaseutujen reservaateissa. Yksinomaan Brittiläisessä Columbiassa Tyynenmeren rannikolla on satoja pieniä reservaatteja. Kaupungeista intiaaniasutus on keskittynyt eniten [[Vancouver]]iin, [[Edmonton]]iin ja [[Winnipeg]]iin.<ref name="And 2010 452">Anderson & Henriksson 2010, s 452</ref>
 
== Kotimaista kirjallisuutta ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Eva Lips | Nimeke = Intiaanit| Vuosi =1978 | Sivu = | Selite = | Julkaisija = Weilin+Göös | Tunniste =ISBN 951-35-1526-5 | Viitattu = 12.5.2011 | Kieli =suomi }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Dee Brown | Nimeke =Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen | Vuosi = 1973 | Sivu = | Selite = | Julkaisija =Otava | Tunniste =951-1-00675-4 | www =http://fi.wikipedia.org/wiki/Haudatkaa_syd%C3%A4meni_Wounded_Kneehen | www-teksti = Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen| Kieli = suomi}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Gilbert Legay | Nimeke =Intiaaniatlas | Vuosi = 1995 | Sivu = | Selite = | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-20440-4 | Viitattu = 12.5.2011 | Kieli = suomi}}
 
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Rani-Henrik Andersson & Markku Henriksson | Nimeke =Intiaanit – Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia| Vuosi =2010 | Sivu = | Selite = | Julkaisija =Gaudeamus | Tunniste = 978-952-495-162-3 | www = http://www.gaudeamus.fi/ajankohtaista/andersson-henriksson-intiaanit/| www-teksti =Intiaanit | Tiedostomuoto =HTML | Viitattu = 12.5.2011 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Fagan, Brian|Nimeke=Pitkä kesä: ihmiskunnan historia ja ilmastonmuutos|Julkaisija= Gummerus|Vuosi=2008|Tunniste=ISBN 978-951-20-7595-9 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Henriksson, Markku | Nimeke =Alkuperäiset amerikkalaiset | Vuosi =1985 | Sivu = | Selite = | Julkaisija = Gaudeamus| Tunniste = ISBN 951-662-385-9 | Viitattu = 12.5.2011 | Kieli = suomi}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Mann, Charles | Nimeke=1491, Amerikka ennen Kolumbusta | Selite=1491 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into kustannus Oy| Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-952-264-076-5}}
*{{Kirjaviite | Tekijä =Simms, Steven R.|Nimeke=Ancient People of the Great Basin and Colorado Plateau|Julkaisija=Left Coast Press|Vuosi= 2008|Tunniste=ISBN 978-1-59874-296-1 {{en}}}}