Ero sivun ”Friedrich Carl von Savigny” versioiden välillä

p
kh
p (kh)
Savigny kuului [[lorraine]]laiseen perheeseen, jonka sukunimi on peräisin [[Charmes|Charmes’n]] lähellä olevasta linnasta [[Mosel]]in laaksossa. Jäätyään 13-vuotiaana orvoksi hänestä huolehti holhooja. Vuonna 1795 hän aloitti oikeustieteen opinnot [[Marburgin yliopisto]]ssa. Hänen opettajiinsa kuuluivat muun muassa saksalaisen rikosoikeuden uudistuksen uranuurtaja [[Anton Bauer (oikeustieteilijä)|Anton Bauer]] (1772–1843) ja merkittävä [[keskiaika|keskiajan]] oikeuden tuntija [[Friedrich Weiß]]. Savigny on yksi oikeuden historiallisen koulukunnan perustajista. Koulukunnalla oli merkittävä vaikutus Euroopassa. Hänen oppilaisiinsa kuului belgialainen oikeushistorioitsija [[Auguste van Dievoet]]. Hän toimi [[Grimmin veljekset|Jacob ja Wilhelm Grimmin]] opettajana.
 
Opiskeltuaan [[Jena]]ssa, [[Leipzig]]issa, [[Göttingen]]issä ja [[Halle]]ssa Savigny palasi [[Marburg]]iin, jossa hänet [[promootio|promovoitiin]] tohtoriksi ja jossa hän opetti rikosoikeutta ja [[Corpus iuris civilis#Digesta|pandektioikeutta]]. Vuonna 1803 ilmestyi hänen kuuluisa tutkimuksensa [[omistusoikeus|omistusoikeudesta]]. Savigny nai vuonna 1804 nai Kunigunde Brentanon, [[Bettina von Arnim]]in ja [[Clemens Brentano]]n sisaren. Vuodesta 1808 alkaen Savigny opetti kolmen lukuvuoden ajan [[Landshutin yliopisto]]ssa [[roomalainen oikeus|roomalaista oikeutta]].
 
Savignysta tuli vuonna 1843 [[Preussi]]n oikeusministeri, ja tässä virassa hän uudisti maan oikeutta.