Ero sivun ”Tietoisuus” versioiden välillä

Ymmärrys tietoisuudesta voi mahdollistaa erilaisten [[etiikka|eettisten]] kysymysten käsittelyn. Tällaisia kysymyksiä ovat mm.: Kuinka vakavasti sairaiden tai vammautuneiden ihmisten tietoisuuteen tulisi suhtautua?<ref>”Late recovery from the minimally conscious state: ethical and policy implications”. Fins JJ, Schiff ND, Foley KM. ''Neurology''. 2007 Jan 23;68(4):304–7. [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?db=pubmed&cmd=Retrieve&dopt=AbstractPlus&list_uids=17242341&query_hl=3&itool=pubmed_docsum Abstract at Pubmed, retrieved 27 February 2007]</ref> Missä määrin muut eläimet kuin ihmiset ovat tietoisia? Missä vaiheessa sikiönkehitystä tietoisuus saa alkunsa? Voivatko koneet saavuttaa tietoisuutta?<ref>[[Samuel Butler]] oli ensimmäinen, joka nosti esille kysymyksen mekaanisesta tieotisuudesta artikkelillaan "Darwin among the Machines" (''The Press'', 13. kesäkuuta 1863, Christchurch, New Zealand, [http://www.gutenberg.org/etext/1906 ''Erewhon'']</ref><ref name="tu">Shieber, Stuart (toim.): ''The Turing test : verbal behavior as the hallmark of intelligence'', Cambridge, Mass, MIT Press, 2004, ISBN 978-0-262-69293-9</ref> Nämä kysymykset liittyvät toisten olentojen eettiseen kohteluun, olivat kyseessä sitten eläimet (kysymys [[eläinten oikeudet|eläinten oikeuksista]]), sikiöt (kysymys [[abortti|abortista]]) tai koneet.<ref name="Dan"> Steven Marcus: ''Neuroethics: mapping the field.'' Dana Press, New York 2002. ISBN 978-0-9723830-0-4.</ref>