Ero sivun ”Basilika (arkkitehtuuri)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p +kuva
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
[[Tiedosto:Turku cathedral interior April 2006.jpg|thumb|[[Turun tuomiokirkko]] on Suomen ainoa keskiaikainen basilika.<ref>[http://www2.hs.fi/extrat/kulttuuri/rakennukset/rakennukset_a10.html Suosikkirakennukset] Helsingin Sanomat. Viitattu 23.11.2008.</ref>]]
 
'''Basilika''' on suorakulmion muotoinen, kolmi- tai useampilaivainen rakennus, jossa keskilaiva on muita [[laiva (kirkkoarkkitehtuuriarkkitehtuuri)|laivoja]] korkeampi, niin että valo pääsee sisään sen yläosan ikkunoista. Nykykielenkäytössä basilika viittaa tämänmalliseen [[kirkko (rakennus)|kirkkoon]]. Se eroaa siis [[hallikirkko|hallikirkosta]], jossa kaikki laivat ovat samankorkuiset. Basilikatyyppi on peräisin [[antiikin Kreikka|antiikin Kreikan]] ja [[Rooman valtakunta|Rooman]] arkkitehtuurista. Antiikin aikaiset basilikat eivät kuitenkaan olleet uskonnollisia rakennuksia, vaan niitä käytettiin muun muassa kauppaan ja oikeudenkäynteihin.
 
Basilikan kehittivät roomalaiset kreikkalaisen pylväskäytävän, [[stoa (rakennustyyppi)|stoan]], perusteella. [[Latina]]n nimitys ''basilica'' juontuukin [[muinaiskreikka|kreikan]] ilmaisusta στοὰ βασιλική (''stoa basilikē'', kuninkaallinen pylväskäytävä). Rooman vanhimman tunnetun basilikan, ''Basilica Porcian'', rakennutti 184 eaa. [[Cato vanhempi|Marcus Porcius Cato]].<ref>P. Castrén & L. Pietilä-Castrén, ''Antiikin käsikirja'' (2000), hakusana "basilika".</ref> Yhden kuuluisimmista basilikoista, [[Maxentiuksen basilika]]n, pani alulle [[Maxentius]] ja viimeisteli [[Konstantinus Suuri|Konstantinus]] 313. Jo [[Augustus|Augustuksen]] aikoihin basilikaa pidettiin oleellisena osana kaupungiksi itseään kutsuvaa asutuskeskusta.