Wikipedia

Ero sivun ”Ruotsinsuomalaiset” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kh
Rivi 25:
Usein [[Tornionlaakso]]n meänkieliset [[länsipohjalaiset]] katsotaan muista ruotsinsuomalaisista eroavaksi ryhmäksi, koska he polveutuvat jo keskiajalla muodostuneesta Pohjois-Ruotsin suomenkielisestä väestöstä, joka jäi vuonna 1809 osaksi Ruotsia [[Haminan rauha]]ssa.<ref>Suomalaiset Ruotsissa 2000, 115-116</ref> Muuten Ruotsin suomenkielinen vähemmistö on muodostunut pääasiassa 1900-luvun puolivälin jälkeen tapahtuneen maahanmuuton seurauksena. Ruotsin asukkaista arvioidaan, että noin 220 000 puhuu suomea äidinkielen tasolla.<ref>http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:225395/FULLTEXT03</ref>
 
Monet Suomesta Ruotsiin muuttaneista ovat olleet ruotsinkielisiä Suomen rannikkoalueilta: 1950-luvulla ruotsinkielisiä oli jopa puolet muuttaneista, ja sen jälkeen noin 20-2520–25 prosenttia. On arvioitu, että ruotsinkielisten osuus kaikista Suomesta muuttaneista on noin neljäsosa.<ref>http://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:225395/FULLTEXT03</ref><ref>http://www.vasa.abo.fi/users/jsaarela/manuscripts/Ekonomisk%20Debatt,%202006,%2034%286%29,%2056-65.pdf</ref> Termi "ruotsinsuomalainen"”ruotsinsuomalainen” voikin ruotsiksi kääntää myös "sverigefinländare"”sverigefinländare”, mikä selkeämmin ei viittaa äidinkieleen. Tilastot ruotsinsuomalaisista viittaavat yleensä tähän suureen ryhmään, jossa on mukana kaikki, joilla on juuria Suomessa, äidinkielestä riippumatta. Kaikki ruotsinsuomalaiset eivät kuitenkaan osaa [[ruotsin kieli|ruotsia]].
 
==Historia==
Rivi 33:
Ruotsin pohjoisosat saivat keskiajalla suomenkielistä uudisasutusta, josta [[Tornionlaakso]]n [[meänkieli|meänkieltä]] puhuvat [[länsipohjalaiset]] polveutuvat. 1600-luvulla Keski- ja Pohjois-Ruotsin erämaihin siirtyi kaskenpoltolla eläviä [[savolaiset|savolaistaustaisia]] uudisraivaajia. Nämä metsäsuomalaiset (ruots. ''skogsfinnar'') sulautuivat lopullisesti ruotsinkieliseen väestöön 1900-luvun alussa jättäen kuitenkin muistoksi itsestään [[Luettelo Ruotsin suomenkielisistä paikannimistä|suomalaisperäistä paikannimistöä]].
 
Nykyisin ruotsinsuomalainen vähemmistö koostuu pääosin niistä suomalaisista, jotka siirtyivät Ruotsiin 1900-luvulla sekä heidän jälkeläisistään. Suomalaisten muutto Ruotsiin kasvoi huomattavaksi [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] päätyttyä. [[1960-luku|1960-]] ja [[1970-luku|1970-luvun]] taitteessa muuttoliike Suomesta Ruotsiin oli voimakkaimmillaan. Vuosina 1960-19791960–1979 tehtiin noin 322 000<ref>http://www.scb.se/Grupp/Hitta_statistik/Historisk_statistik/_Dokument/SOS/Befolkningsstatistik/Befolkning%20Befolkningsforandringar%201979%20Del%203.pdf</ref> muuttoa Suomesta Ruotsiin (muuttajien määrä ei ollut yhtä suuri, koska tilastot eivät ota huomion, että sama henkilö on voinut muuttaa useamman kerran Ruotsiin). Siirtolaisuutta vauhditti Ruotsissa vallinnut työvoimapula ja aktiivinen työvoiman värväystoiminta. Suomessa taas työntävinä tekijöinä olivat mm. [[työttömyys]], maatalouden vähenevä merkitys, suuret ikäluokat ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] Suomen-politiikkaa kohtaan tunnettu pelko.<ref>Suomalaiset Ruotsissa 2000, 148</ref> [[Viisumi]]pakko poistettiin Ruotsiin muuttavilta suomalaisilta 1949.<ref>Suomalaiset Ruotsissa 2000, 149</ref> Suomalaisia lasketaan muuttaneen vuosina 1969 ja 1970 Ruotsiin jopa 40&nbsp;000 henkilöä vuodessa. [[1990-luku|1990-luvulla]] suomalaisia muutti Ruotsiin enää noin 3&nbsp;000 vuodessa ja [[2000-vuosikymmen|2000-luvulla]] paluumuutto onkin ylittänyt Ruotsiin suuntautuvan muuttoliikkeen hienoisesti.
 
==Tilastotietoa ruotsinsuomalaisista==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsinsuomalaiset”