Ero sivun ”Henrik Gabriel Porthanin patsas” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Paljastettu: 9.9.1864 |
patsasjuhlinnasta ym., vv |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Henrik Gabriel Porthanin patsas Turku 2.jpg|thumb|300px|Porthanin patsas vuonna 2011.]]
'''Henrik Gabriel Porthanin patsas''' on [[Carl Eneas Sjöstrand]]in suunnittelema, [[9. syyskuuta]] [[1864]] paljastettu patsas. Se sijaitsee [[Turku|Turussa]] [[Porthaninpuisto]]ssa. [[H. G. Porthan]]ia esittävä patsas on [[Suomi|Suomen]] vanhin henkilömonumentti.<ref name="wam">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wam.fi/public/default.aspx?contentid=56831&nodeid=13067 | Nimeke = Carl Eneas Sjöstrand (1828–1906): Henrik Gabriel Porthan| Ajankohta = 9.7.2013 | Julkaisija = Wäinö Aaltosen museo | Viitattu = 18.7.2007 }}</ref>
Mietteissään istuvan Porthanin representaatio viittaa henkisen mahdin käyttäjien, ajattelijoiden ja filosofien kuvalliseen traditioon.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lindgren, Liisa | Nimeke = Monumentum, muistomerkkien aatteita ja aikaa | Vuosi = 2000 | Luku = | Sivu = 27 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = SKS | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.2.2015 | Kieli = }}</ref>
[[Tiedosto:Porthan avtäckning.jpg|thumb|left|150px|Henrik Gabriel Porthanin patsaan paljastustilaisuus 1864.]]
Sjöstrand muotoili Porthanin patsaan Roomassa ja se valettiin Münchenissä. Pronssisen patsaan korkeus on 2,5 metriä. Patsaan jalusta on harmaata graniittia ja se on korkeudeltaan 2,2 metriä. Patsaan takana lukee:<ref name=wam />{{sitaatti|AETERNAE MEMORIAE<br/>VIRO<br/>HENRICO GABRIELI PORTHAN<br/>patria memor<br/><br/>Suomen maan ja Suomen kansan<br/>Arvohon asettajalle<br/>Tähän kaikki Suomen kansa<br/>Muistopatsahan panetti}}
Rivi 6 ⟶ 9:
Patsaan ympärillä oli alun perin korkea rauta-aita ja sen alla kivijalka. Nämä poistettiin 1800–1900 -lukujen vaihteessa ja patsaan juurelle tehtiin laajemmat kukkaistutukset.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentId=49776 | Nimeke = Porthanin puisto | Tekijä = Leino, Juha | Ajankohta = 28.12.2011 | Julkaisija = Turun kaupunki| Viitattu = 16.10.2014 }}</ref>
Toinen Porthania kuvaava patsas on [[Viitasaari|Viitasaarella]] Porthanin synnyinkodin paikalla. Siellä on myös vuonna 1884 pystytetty muistokivi.
== Paljastusjuhlat ==
Kansallissankareiden patsaiden paljastuksista tuli 1800-luvun lopulla näyttäviä juhlatilaisuuksia. Niiden ilmoituksissa ja lehdistön uutisoinneissa mainittiin tarkasti, millä kielellä puhe tai runo lausuttiin tai soitettiinko musiikkia vai laulettiinko laulu ja missä järjestyksessä. Paljastustilaisuutta seurasi usein juhlapäivällinen [[seurahuone]]ella ja erilaisia muitakin erikoistilaisuuksia.
Kouluissa tapahtumaa juhlistettiin vapaapäivällä. Porthanin patsaan paljastuksessa olivat kutsuvieraina muun muassa [[Elias Lönnrot|Lönnrot]], [[J. V. Snellman|Snellman]] ja [[Cygnaeus]]. Patsasta ympäröivä alue oli koristeltu ja kaupunki oli koristeltu 6 000 lyhdyllä. Turun teatterissa esitettiin [[Performanssi#Tableau vivant|elävä sommitelma]] Porthanin patsaasta kalevalaisten hahmojen ympäröimänä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lindgren, Liisa | Nimeke = Monumentum, muistomerkkien aatteita ja aikaa | Vuosi = 2000 | Luku = | Sivu = 29 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = SKS | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.2.2015 | Kieli = }}</ref>
=== "Juhlamenoin osoitus" ===
Porthanin patsaan kaksipäiväinen paljastusjuhla alkoi syyskuun 9. vuonna 1864 aamulla kello seitsemän. Silloin Wartiawuorella ammuttiin 65 kanuunanlaukausta "osoittain sillä H. G. Porthanin ikäwuosia". Paljastustilaisuus aloitettiin kello 10.00, kansalianeuvos Lönnrotin puheella, jonka jälkeen rovasti Hjelt luki professori Brunerin tekemän latinankielisen runoelman. Paljastushetki ilmoitettiin seuraavasti:
{{Sitaatti|"Suomalaisen kirjallisuuden Seuran edusmiehet ynnä juhlasaliin kokoontuneet joukkiot ja kuuntelijat menewät sitte juhlakäynnissä puhepöntön wiereen, joka on asetettu wastapäätä kuwapatsaasta." Seuraavaksi "Juhlawäen tullessa Kirkkotorin pohjois puistoon alkaa soittokunta sen juhlamarssin, joka tätä tilaa warten on tehty." Sitten "Ruotsalaisen puheen pitää professori Cygnaeus jonka jälkeen peitteen pois-otettaissa lauletaan laulu: 'Maamme' kanuunain paukkuessa." "Suomenkielisen runoelman lukee professori Ahlqwist ja juhlallisuus päätetään paljastus-paikalla laululla: 'Nouse, lennä Suomen kieli'."}}
Paljatustilaisuuden jälkeen iltapäivällä syötiin päivällinen kaupungin seurahuoneella ja Tuomiokirkossa järjestettiin "Hengelliset soittajaiset". Kuvapatsaan läheiset puistot valaistiin ja avoimet paikat valaistiin "Ilo-tulilla".
Seuraavana päivänä pidettiin kokous Juhlasalissa ja paljastettiin H. G. Porthanin hautakivi kirkkotarhassa lyhyine puheineen, virren laulamisineen ja Tuomiokirkon urkusoittoineen. Lauantaina Turun linna, Tuomiokirkko, Lukion kalustot ja Merikoulu olivat avoinna ja yleisön katseltavina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/367803/articles/620607 | Nimeke = Juhlamenoin osoitus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = ilmoitus | Julkaisu = Åbo Underrättelsen | Ajankohta = 8.9.1864 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.6.2015 | Kieli ={{fi}}}}</ref>
Ensimmäisenä kansallismuistomerkkinä Porthanin patsas oli malli myöhemmille hankkeille myös yleisen rahainkeräyksen, lehdistökampanjoinnin ja työn edistymisen seurannan osalta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lindgren, Liisa | Nimeke = Monumentum, muistomerkkien aatteita ja aikaa | Vuosi = 2000 | Luku = | Sivu = 29 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = SKS | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.2.2015 | Kieli = }}</ref>
== Lähteet ==
| |||