Ero sivun ”M. G. Stenius” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) aiheesta muualla |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 18:
| kotisivu =
}}
'''Mårten Gabriel Stenius''' ([[11. toukokuuta]] [[1844]]
==Lapsuus ja koulutus==
M. G. Stenius kuului vanhaan suomalaiseen [[Stenius|Steniuksen]] sukuun.<ref name="KB">{{Kansallisbiografia|id=6748|nimi=Stenius (1500 - )|tekijä=Veli-Matti Autio|ajankohta=23.3.2007 (
Stenius oli vain kaksivuotias isänsä kuollessa, eikä varattomalla perheellä ollut varaa lasten koulutukseen. Hän kävi lyhyen ajan koulua [[Kuopio]]ssa ja pääsi [[Varkaus (kaupunki)|Varkauden]] tehtaalle [[apteekki|apteekkarin]] oppilaaksi. [[Farmaseutti|Farmaseutintutkinnon]] hän läpäisi 1863 Kuopiossa. Työskennellessään apteekin puutarhassa [[yrtti|lääkeyrttien]] kanssa hän kiinnostui puutarhanhoidosta.
==Elämäntyö==
Rivi 30:
Paludan muutti takaisin Tanskaan 1875 ja uudelleen nimetty M. G. Steniuksen puutarha tuli tunnetuksi etenkin [[ruusut|ruusuistaan]]. Yritys koristeli kukillaan 1870- ja 1880-luvulla Helsingin juhlat, suurmiesten hautajaiset, patsaiden paljastustilaisuudet ja keisarin vierailut. Puutarhan lähellä sijaitsevalla [[Hietaniemen hautausmaa]]lla yrityksen hoidossa oli 400–500 sukuhautaa.<ref name="Suomen" /> Stenius laati myös 1870-luvulla puistosuunnitelman entiselle Kampin hautausmaalle (nykyinen [[Vanha kirkkopuisto]]) sekä vuonna 1890 uuden [[Malmin hautausmaa]]n ensimmäisen kaava- ja istutussuunitelman voitettuaan suunnittelukilpailun. Malmin hautausmaa vihittiin käyttöön 1894.<ref>Marja Pehkonen: ''Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta'', s. 52, 132. Helsingin kaupunginmuseo 2008.</ref>
Stenius oli perustamassa puutarhayhdistystä sekä Turkuun että Helsinkiin ja hän johti useita Helsingfors Trädgårdsgille -yhdistyksen puutarhanäyttelyitä [[Vanha
Kilpailu puutarha-alalla kiristyi ja johtaminen kävi liiaksi yhden miehen voimille. Leppäsuon puutarhan omistajaksi tuli 1895 [[M.G. Stenius Oy|Aktiebolaget M. G. Stenius]], jonka toimitusjohtajana Stenius työskenteli vähän aikaa, mutta keskittyi sitten yrityksen kiinteistöihin. [[Huopalahden rautatieasema]]n ympäristöön nouseva [[Haaga (kauppala)|Haagan huvilakaupunki]] oli 1900-luvun alkuvuosina keskeisessä asemassa Steniuksen kehitellessä ideoitaan.<ref name="Suomen" /> Stenius oli ostanut 1886 Helsingin ulkopuolelta [[Huopalahti|Huopalahdesta]] Backaksen tilan turvatakseen yrityksensä jatkuvuuden, sillä Leppäsuon puutarha sijaitsi vuokramaalla ja hän ei voinut olla varma vuokrasuhteen jatkumisesta. Backakseen Stenius perusti laajan puutarhan [[kasvihuone]]ineen, joissa kasvatettiin ruukkuruusuja ja keittiökasviksia. Kun [[Rantarata|Helsingin ja Turun välinen rautatie
Steniuksen aloitteesta arkkitehti [[Lars Sonck]] laati Haagan huvilakaupungiksi nimetyn uuden yhdyskunnan ensimmäisen [[asemakaava]]n, joka valmistui 1901. Haagan ensimmäiset huvilat rakennettiin vuokramaalle, jonka yhtiö omisti. Stenius rakennutti myös itselleen huvilan, jonne hän perheineen muutti 1904. Hän laati usean huvilan piirustukset, mutta ei saanut pitkään seurata Haagan kehitystä, sillä hän kuoli huvilassaan sydänkohtaukseen 1906.<ref>John E. Roos: ''Haagan kauppalan historia'', s. 24–27. Helsinki 1950.</ref>
Steniuksen kuoltua M. G. Stenius Oy:n johdossa jatkoi hänen poikansa [[Sigurd Stenius]],<ref name="KB" /> jonka aikana yhtiö tilasi arkkitehti [[Eliel Saarinen|Eliel Saariselta]] kunnianhimoisen [[Munkkiniemi–Haaga-suunnitelma]]n.<ref name="Suomen" />
Rivi 42:
== Aiheesta muualla ==
* {{verkkoviite | Osoite = http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/panoraamat/toolo/leppasuo1_kehys.html | Nimeke = M. G. Steniuksen kauppapuutarha Leppäsuon alueella Helsingissä, kuvattuna Malminkadun päästä. Kuvannut Signe Brander 1907 | Julkaisija = Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu = 29.8.2013}}
{{AAKKOSTUS:Stenius, Mårten}}▼
▲* {{verkkoviite | Osoite = http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/panoraamat/toolo/leppasuo1_kehys.html | Nimeke = M. G. Steniuksen kauppapuutarha Leppäsuon alueella Helsingissä, kuvattuna Malminkadun päästä. Kuvannut Signe Brander 1907 | Julkaisija = Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu = 29.8.2013}}</ref>
▲{{AAKKOSTUS:Stenius Mårten}}
[[Luokka:Suomalaiset puutarhurit]]
[[Luokka:Vuonna 1844 syntyneet]]
|