Wikipedia

Ero sivun ”Heinäveden reitti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
f (korjattava lauserakenne ja taivutus, jos "toimesta" poistetaan)
p kh
Rivi 3:
'''Heinäveden reitti''' on itäisempi niistä kahdesta [[järvireitti|järvireitistä]], joiden kautta [[Kallaveden reitti]] laskee [[Haukivesi|Haukiveteen]]. Se alkaa [[Kuopio]]n [[Suvasvesi|Suvasvedeltä]], kulkee [[Soisalo]]n saaren itäpuolitse [[Savonlinna]]an ja kuuluu [[Vuoksen vesistö]]ön. Soisalon länsipuolitse kulkee [[Leppävirran reitti]].
 
Sokkeloinen Heinäveden reitti kulkee Heinäveden kunnan halki ja jakaa sen kahtia. Se yhdistää [[Kallavesi|Kallaveden]] [[Haukivesi|Haukiveteen]] Kallavedestä Suvasveden, [[Varisvesi|Varisveden]], [[Kermajärvi|Kermajärven]], [[Ruokovesi|Ruokoveden]] ja [[Joutenvesi|Joutenveden]] kautta Haukiveteen, joka kuuluu [[Saimaa]]han. Reitin [[maisema|maisemille]] on tyypillistä kapeat ja mutkaiset vesistöt, saaristoiset järvenselät sekä kuusi vanhaa sulkukanavaa. Kermajärvellä, reitin pääjärvellä, tulee vastaan suuri selkä. Kuudesta kanavasta neljä on varsinaisella Heinäveden reitillä välillä Kuopio-SavonlinnaKuopio–Savonlinna. Kaksi kuuluu [[Varisvesi|Varisvedellä]] tähän yhtyvään [[Juojärven reitti]]in, mutta ne sijaitsevat kuitenkin aivan Heinäveden reitin välittömässä läheisyydessä. Reittiä pitkin välillä Kuopio–Heinävesi–Savonlinna kulkee edelleen laivaliikennettä.{{lähde}}
 
==Historia==
Rivi 9:
[[Kuva:Heinävesi.vaakuna.svg|thumb|125px|left|[[Heinäveden vaakuna]]ssa keskellä on Heinäveden reitti, jossa uitettavat tukit kertovat pitäjän metsävaroista. Vasemmassa yläkulmassa oleva ruori kertoo reitin laivaliikenteestä.]]
 
Heinäveden reitti on ollut niin suomalaisten kuin myös ulkomaalaisten suosissa. [[Heinäveden Höyryvenhe Osuuskunta]] oli teettänyt [[mainosjuliste]]ita [[ranskan kieli|ranskankin kielellä]] [[1900-vuosikymmen|vuosisadan alussa]]. [[Heinäveden Höyrylaiva Oy]] mainosti julkisen mediankin kautta. Heinäveden reittiä kuvaava tunnuslause "Heinäveden”Heinäveden reitti -– kappale kauneinta Suomea"Suomea” otettiin käyttöön [[1926]]. [[1930-luku]] oli loppuunsa asti Heinäveden reitin laivayhtiölle tuottoisaa aikaa.{{lähde}}
 
Huvilaa ovat reitin varrella pitäneet muun muassa säveltäjä [[Otto Kotilainen]], runoilija [[Eino Leino]], Savonlinnan oopperajuhlien perustaja [[Aino Ackté]] sekä kirjailija [[Juhani Aho]], jolla oli [[Koukunpolvi|Koukunpolvessa]] kalastusmaja.
Rivi 22:
[[Juojärvi|Juojärvelle]] saatiin Heinäveden reitissä yhteys saatiin [[1914]] Taivallahden kanavan valmistuttua. Näin ollen Heinäveden reitin kanavoimisessa meni noin 20 vuotta. Kanavointiajatus lähti vuoden [[1872]] kuntakokouksessa syntyneestä ajatuksesta Pilpan kosken raivaamiseksi rahti- ja kirkkoveneiden kulun helpottamiseksi. Ensimmäisenä kuitenkin alettiin toteuttaa Karvion kosken kanavoimista. Jo silloin puhuttiin myös Juojärven yhdistämistä Heinäveden reittiin. Suvasvedeltä Kermajärvelle ja Joutenveteen suunnitelma päätettiin 1870-luvulla kokonaisuudessaan ja siitä tuli tärkeä Heinäveden kunnalle, enimmistölle asukkaista sekä Heinäveden sahoille ja höyrylaivayhtiöille. Niinpä se päätettiin tehdä ennen Juojärven kanavoimista.
 
====Kanavointityöt alkavat -– Karvion kanava====
[[Kuva:Karvio Canal.jpg|thumb|300px|Karvion kanava]]
{{pääartikkeli|[[Karvion kanava]]}}
Rivi 30:
[[Karvionkoski|Karvionkosken]] viereen oli seuraavaksi rakennettava kanava, joka ratkaisi kuljetuspulmat Heinävedeltä Kuopioon. Kanavan rakennustyöt aloitettiin [[1895]] heinäkuun alussa. [[31. elokuuta]] [[1896]] kanava oli sulkuportteineen valmis ja kanavahenkilökunnan asunnot valmiita. Rakentaminen maksoi kunnalle 120 206 markkaa. Pituutta kanavalle tuli 175 metriä, pohjaleveydeksi 9 metriä. Sen sululle tuli pituutta 35,5 metriä, syvyyttä 2,1 metriä ja leveyttä 7,5 metriä. Siihen mahtuvat 31 metrin pituiset, noin seitsemän metrin levyiset ja 1,4 metrin syvyydessä kulkevat laivat.
 
====Kanavointi Kermajärveltä Savonlinnaan -– Kerman, Vihovuonteen ja Pilpan kanavat====
[[Kuva:Vihovuonne.jpg|thumb|300px|Vihovuonteen kanavassa]]
{{pääartikkeli|[[Kerman kanava]], [[Vihovuonteen kanava]] sekä [[Pilpan kanava]]}}
Rivi 44:
Ensimmäinen ehdotus Juojärven vesistön kanavoinnista ja täten liittämistä Heinäveden reittiin tehtiin jo [[1876]]. Savonlinnan ja Kuopion välinen reitti päätettiin tehdä ensin, koska muuten Heinäveden reittiä ei olisi ehkä koskaan kanavoitu. Sittemmin asiasta tehtiin ehdotus, jonka mukaan Juojärvi liitettäisiin Kermajärveen tai Pöytälahdesta Oriveteen. Se olisi vaatinut 10 sulkua ja 1,3 miljoonaa markkaa 24,9 metrin pudotuskorkeudella. Se eteni senaattiin asti, jossa se todettiin aivan liian kalliiksi. Niinpä se jäi siltä erää pois. 1890-luvulla [[kaavi]]laiset, [[tuusniemi|tuusniemeläiset]], [[juuka]]laiset, [[liperi (kunta)|liperiläiset]] sekä [[kuusjärvi|kuusjärveläiset]], eli kaikki Juojärven kanavoinnin vaikutusalueella asuvat alkoivat vaatia kavointia Kermajärvestä Juojärveen. Taloudelliset vaikeudet estivät silloin kanavoinnin.
 
[[1904]]-[[1905]]Valtiopäivillä valtiopäivillä1904–1905 esitettiin kanavoimista [[Petrumajärvi|Petrumajärven]] kautta Kermajärveen. Tähän liittyi Suvasvesi - Kermajärvi - Joutenvesi Suvasvesi–Kermajärvi–Joutenvesi-kanavointityön valmistuminen. Sen todettiin kuitenkin olevat noin miljoona markkaa kalliimpaa kuin Varislampien kautta. Näin päädyttiin Varislampien kautta kanavoimisen puolelle.
 
Ennen kanavointitöiden alkamista komitea pohti kanavoinnin tarpeellisuutta. Tultiin päätökseen, että se mm. auttaisi alueen kuntien kehnoa taloudellista tilannetta, maksaisi vähitellen itsensä takaisin, alueen laajat metsävarat tulisivat laajemman piirin käyttöön ja alueen 180 000 asukasta. Näin päätettiin 35-vuotinen keskustelu kanavoinnista. Rakennustöihin saatiin 1 390 000 markkaa.
 
====Juojärvelle -– Varistaipaleen ja Taivallahden kanavat====
{{pääartikkeli|[[Varistaipaleen kanava]] ja [[Taivallahden kanava]]}}
 
Juojärven vesistön kanavointi ja liittäminen Heinäveden reittiin osoittautui hankalaksi. Juojärven Taivallahdesta tuli rakentaa kaksisulkuinen kanava Varislampeen (Taivallahden kanava) ja Varisjärvestä Varisveden Varislahteen nelisulkuinen kanava (Varistaipaleen kanava). Varisjärven ja Varislammen väliin täytyi myös rakentaa avokanava, ns. ”''"välikanava"välikanava”''. Välillä oli myös kapeikkoja ja matalikkoja, jotka piti ruopata. Myös maata piti [[pakkolunastus|pakkolunastaa]]. Se maksoi valtiolle 21 614 markkaa.
 
Ensimmäiset miehet palkattiin [[1911]] toukokuussa. [[1912]] rakentamisessa oli jopa 300-400300–400 miestä vuodenajasta riippuen. Siitä tarve vähentyi ja [[1915]] lopussa rakentamassa oli ainoastaan noin 20 miestä. Alueella oli myös räjähdysaineiden säilyttämisen kiintiöitä. [[Varistaipale|Varistaipaleen kylässä]] sai säilyttää kerralla 1 100 kiloa dynamiittia ja 300 kiloa poraruutia. Rakennusaikana sattui viisi vakavaa onnettomuutta. Kuollut ei kukaan. Lääkärin hoitoon johtavia tapauksia sattui 1 528 kappaletta. Lapsille oli järjestetty koulunkäyntimahdollisuus Palokin kansakoulussa. [[palkkaus|Tuntipalkka]] oli vuodenajasta riippuen 2,5 - 45–4 markkaa.
 
Kesällä [[1916]] kanavointityö valmistui. Työ oli maksanut 1 415 518 markkaa. Työkalut myytiin huutokaupassa ja niistä saatiin 25 229 markkaa. Lopulliset kustannukset olivat täten 1 389 784 markkaa. Budjetissa pysyttiin, juuri ja juuri.
Rivi 62:
Heinäveden reitin valmistuminen vilkastutti Heinäveden laivanvarustusta: [[1905]] perustettiin Heinäveden höyryvenhe Osuuskunta, joka tilasi [[Varkaus (kaupunki)|Varkautelaiselta]] telakalta matkustajahöyrylaivan, joka valmistui [[1906]]. Se ristittiin paikkakunnan mukaan [[SS Heinävesi|Heinävedeksi]]. Heinävesi II valmistui vuonna [[1907]] ja [[1908]] hankittiin vielä Heinävesi III. Kallavesi-laivan nimi muutettiin vuonna [[1917]] Heinävesi IV:ksi. Matkustajalaivaliikenteen kannattavuus on ollut ajoitellen vähemmän kannattavaa. Heinäveden Höyryvenhe Osuuskunnan ja [[1921]] perustetun [[Heinäveden Höyrylaiva Oy]]:n mentyä reittiä liikennöi [[Saimaan laivamatkat Oy]] samoisilla Heinävesi-laivoilla vuoden [[1981]] konkurssiinsa asti, jonka jälkeen reitillä on liikennöi [[Roll-Laivat Oy]].
 
Nykyään reitillä liikennöi uudelleen perustettu [http://www.saimaanlaivamatkat.fi Saimaan Laivamatkat Oy]. [[Ms Puijo]] liikennöi Kuopio - Heinävesi - Savonlinna Kuopio–Heinävesi–Savonlinna-reittiä sekä Heinäveden kanavaristeilyjä [[Kerma (kylä)|Kerma]] - Heinävesi - Karvio–Heinävesi–Karvio ja toisin päin. [http://www.mspuijo.fi/index.php?page_id=2362 Ms Puijo liikennöi] kesäisin tiistaina, torstaina ja lauantaina Kuopiosta Heinäveden kautta Savonlinnaan, maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina Savonlinnasta Heinäveden kautta Kuopioon. Nykyisin Heinäveden reitti on Saimaan alueen vesistön suosituin vesireitti. Sitä pitkin kulkee noin 2200-24002 200–2 400 venettä ja 100 alusta kesässä.
 
===Tukinuitto===
Usein Heinäveden reitti yhdistetään matkustajalaiva- ja huviveneliikenteeseen ja unohohdetaan, että kanavalla on ollut merkittävä rooli tukinuitossa ja rahtiliikenteessä. Monena vuonna, kuten 1916, Pilpan ja Karvion kanavista sulutettiin ⅔ kaikista Suomen kanavissa kuljetetuista tukkilautoista. Puulla oli merkittävin osuus rahtiliikenteestä (sitä kuljetettiin [[1920-luku|1920-luvulla]] 350 000 tonnia), mutta reitillä kuljettettiin myös esimerkiksi [[Outokumpu (yritys)|Outokummun]] [[kupari]]kiisua (15 000 tonnia). [[1938]] kanavilla puunuitto oli erityisen vilkasta, jolloin tukkeja uitettiin miljoona kuutiota. Kanavissa oli siihen aikaan runsaasti muutakin liikennettä, joten kanavia voinee sanoa sinä aikana erittäin ruuhkaisiksi, sillä puiden uitto sinä vuonna vaati yli 60006 000 sulutusta eli 40-5040–50 sulutusta [[vuorokausi|vuorokaudessa]]. [[Tukinuitto]] kuitenkin hiipui [[1970-luku|1970]]-luvun lopulla kapeaksi ja kalliiksi käyneellä väylällä. Varistaipaleen kanavassa vuonna 2004 pidetyssä "Naiset”Naiset nipunlaskussa"nipunlaskussa”-tapahtumissa näytettiin kuitenkin, että vielä tukkeja voisi Heinäveden reitillä uittaa, jos tarve olisi. Tapahtuma keräsi yleisömenestyksen, noin 20002 000 katsojaa.
 
==Kanavat==
Rivi 74:
 
===Varistaival===
[[Varistaipaleen kanava]] yhdistää Kermajärven Juojärveen yhdessä Taivallahden kanavan kanssa. Varistaival on Suomen pudotuskorkeudeltaan ja sulkujen määrältään suurin kanava; nelisulkuisessa kanavassa pudotuskorkeutta on 14,2 metriä. Pituutta kanavalla on 11001 100 metriä. Kanava rakennettiin vuosina [[1911]]-–[[1913]].<ref>[http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/vesivaylat_kanavat/kanavat/vuoksen_vesisto/varistaipale Varistaipaleen kanava] Liikennevirasto, liikennevirasto.fi, viitattu 29.7.2014</ref> Kanavapuistossa järjestetään ulkoilmakonsertteja ja muita kesätapahtumia.
 
===Taivallahti===
[[Taivallahden kanava]] on kaksisulkuinen kanava. Kanava sijaitsee lähellä Varistaipaleen kanavaa ja se yhdistää Juojärven ja Kermajärven yhdessä Varistaipaleen kanavan kanssa. Kanava on noin 800 metriä pitkä ja sitä ohjataan kaukokäytöllä Varistaipaleen kanavalta. Pudotuskorkeutta kahdella sululla on 4,95 - 595–5,45 metriä. Kanava rakennettiin [[1911]]-–[[1914]].<ref>[http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/vesivaylat_kanavat/kanavat/vuoksen_vesisto/taivallahti Taivallahden kanava] Liikennevirasto, liikennevirasto.fi, viitattu 29.7.2014</ref>
 
===Karvio===
[[Karvion kanava]] on yksisulkuinen kanava [[Karvio]]n kylässä. Kanava yhdistää Kermajärven Karvionjärveen. Karvionjärveltä on yhteys Suvasveteen, jota pääsee Kuopioon asti. Kanava on 300 metriä pitkä ja se on Heinäveden vanhin kanava, rakennettu [[1895]]-–[[1896]]. Rakentaminen maksoi yhteensä 120 206 [[Suomen markka|markkaa]]. Kanavassa menee varsinkin kesäaikaan paljon laivoja. Kanavan yli kulkee [[silta]],valtatie 23, jonka alikulkukorkeus on 11 metriä ja sen vierestä menee [[Karvionkoski]], joka on suosittu [[kalastus]]koski. Pudotuskorkeutta kanavalla on 1,8 metriä.<ref>[http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/vesivaylat_kanavat/kanavat/vuoksen_vesisto/karvio Karvion kanava] Liikennevirasto, liikennevirasto.fi, viitattu 29.7.2014</ref>
 
===Kerma===
Rivi 86:
[[Kuva:Pilppa.svg|thumb|150px|Pilpan kanava]]
 
[[Kerman kanava]] on yksisulkuinen, 250 metriä pitkä kanava [[Kermankoski|Kermankosken]] vieressä. Kanava yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Pilpan ja Vihovuonteen kanavien kanssa. Kanavalinja kulkee Kermajärven ja Koskilahden välissä olevan kannaksen läpi. Kanava on rakennettu vuosina [[1903]]-–[[1905]]. Työt alkoivat 1903 ja 1905 kaivutyöt ja kivisulku valmistuivat. Kanavan yli kulkeva rullasilta valmistui samanaikaisesti. Kanavalla ei ole omaa miehitystä, se on automatisoitu. Pudotuskorkeutta kanavalla on 2,3 - 23–2,4 metriä.<ref>[http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/vesivaylat_kanavat/kanavat/vuoksen_vesisto/kerma Kerman kanava] Liikennevirasto, liikennevirasto.fi, viitattu 29.7.2014</ref>
 
===Vihovuonne===
Rivi 92:
 
===Pilppa===
[[Pilpan kanava]] yhdistää Kermajärven Haukiveteen yhdessä Kerman ja Vihovuonteen kanavien kanssa. Pituutta yksisulkuisella kanavalla on yli 200 metriä ja pudotusta 0,4 - 04–0,95 metriä. Kanava rakennettiin [[1903]]-–[[1904]]. Sulku rakennettiin länsipuolelle Pilpan koskea. [[Tammikuu]]ssa 1903 aloitettiin rakentaminen ja [[maaliskuu]]sta [[kesäkuu]]hun rakennettiin väliaikaista patoa. Pohjaa kaivettiin 1903 tammikuusta lähtien vuoteen 1904, ja sulku portteineen valmistui [[elokuu]]ssa 1904. Liikenteelle kanava avautui [[lokakuu]]ssa. Rakentaminen maksoi yhteensä 204 578 [[Suomen markka|markkaa]].<ref>[http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/vesivaylat_kanavat/kanavat/vuoksen_vesisto/pilppa Pilpan kanava] Liikennevirasto, liikennevirasto.fi, viitattu 29.7.2014</ref>
 
==Lähteet==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Heinäveden_reitti”