Ero sivun ”Vallonia” versioiden välillä

[[KuvaTiedosto:Flag of Wallonia.svg|thumb|250px|Vallonian kukko, esiintyy myös alueen lipussa]]

[[KuvaTiedosto:Location map for Wallonia in Europe.png|thumb|250px|Vallonian sijainti Euroopassa]]

[[KuvaTiedosto:Map of Wallonia.png|thumb|250px|Vallonian sijainti Belgiassa.]]

Vallonian pinta-ala on 16&nbsp;844&nbsp;km².<ref name="EB"/> Se käsittää vähän yli puolet Belgian valtion pinta-alasta ja kuningaskunnan eteläisen puoliskon. Alueella ei ole maayhteyttä mereen, sillä Belgian merenrannikon alueetrannikkoalueet kuuluvat [[Flanderi]]n alueeseen. Valloniaan kuuluu 5viisi provinssia:

Vallonian alueella on 252 kuntaa. Alueen tärkeimmät kaupungit ovat [[LiegeLiège]], [[Charleroi]], [[Mons]], [[Namur]], [[Tournai]] ja [[Verviers]].

Alueen asukasluku on noin 3,4 miljoonaa,<ref name="EB"/> eli käsittäen kolmasosankolmasosa Belgian asukkaistaväestöstä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ecrn.net/abouttheecrn/wallonia.php | Nimeke = Wallonia| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = ECRN | Viitattu = 22.2.2014 }}</ref> [[Ranskan kieli|Ranska]] on alueen väestön enemmistön kieli, mutta alueen itäisissä osissa puhutaan myös valtion kolmatta virallista kieltä, [[Saksan kieli|saksaa]]. Saksankielisiä on noin 71&nbsp;000 henkilöä. Eräissä Flanderin alueen rajan pinnassa olevissa kunnissa on saatavana myös [[Hollannin kieli|hollanninkielisiä]] palveluja.

Aina 1900-luvun alkuun asti Valloniassa puhuttiin hyvin yleisesti kahta hyvin selvästi ranskan kielestä eroavaa murretta, [[valloni]]a ja [[Picardin kieli|picardipicardia]]a. Kuitenkin 1900-luku merkitsi kuitenkin näiden paikalliskielien voimakasta taantumista ja lähes täydellistä katoamista. Uusi tekniikka on kuitenkin antanut niille uusia mahdollisuuksia ja ne ovat vähitellen saamassa uutta eloa.

[[Julius Caesar]]in valloitettua gallialaisen Belgian, jotkut sensiellä asukkaina olevistaasuneista [[keltit|kelteistä]] muuttuivat kulttuuriltaan gallialais-roomalaisiksi. Germaaniset naapurit kutsuivat heitä nimellä "''walha"'' ja tästä kutsumanimestä on muodostunut sana "''wallon"''. Tälle alueelle jäi pysyvästi myös [[Romaaniset kielet|romaanisen]] ja [[Germaaniset kielet|germaanisen kielialueen]] raja.

Seuraavina vuosisatoina wallonien alue oli integroitu roomalaiseen keisarikuntaan, sen alueella oli [[Merovingit|merovinkihallitsijoiden]] ydinalueet ja se oli osa [[Karolingit|karolingista]] valtakuntaa. Tämän jälkeen alue hajosi pieniksi keskenään kilpaileviksi ruhtinaskunniksi. Alue kuului 1400-luvulla [[Burgundin herttuakuntaanherttuakunta]]an, jonka jälkeen se oli ensin osa [[Espanja Alankomaat|Espanjan]]n ja sittemmin [[ItävaltaItävallan Alankomaat|Itävallan]] Alankomaita,]]; vain Liègen ruhtinaskunta pysyi autonomisena alueena.

Wallonian alueiden yhdistyminen tapahtui vasta silloin, kun alue liitettiin osaksi Ranskan ensimmäistä tasavaltaa ja sen jälkeen [[Napoleon I|Napoleonin]]in keisarikuntaa, aina vuoteen 1815 saakka. Tämän jälkeen se oli osa Alankomaiden kuningaskuntaa.

Itsenäistymisen myötä Belgiasta tuli ranskankielisten hallitsema yhtenäisvaltio. [[Flaamit]] olivat selvästi alisteisessa asemassa niin taloudellisesti, kielellisesti kuin poliittisestikin. Vallonia -termin kehitteli [[Charles-Joseph Grandgagnage]] vuonna 1844. Tämä käsiteKäsite saavutti suurta suosiota eritoten 1800-luvun lopulla, kun [[Hollannin kieli|flaaminkielisen]] alueen nousu tuntui vallonianVallonian alueen väestöstä uhkaavalta.

Vuonna 1932 annettu kielilaki määritteli flaaminkielisen ja ranskankielisen alueen yksikielisiksi ja Brysselin alueen ainoaksi kaksikieliseksi alueeksi koko maassa. Kieliriidat kuitenkin jatkuivat ja uusia kielilakeja säädettiin. Esimerkiksi vuonna 1968 ranskankielisten opiskelijoiden ja professoreiden oli poistuttava flaaminkielisesta [[Luvanin yliopistostayliopisto]]sta suuren kieliriidan seurauksena.

Vallonian parlamentti muodostuu 75 parlamentaarikosta. NämäYhdessä yhdessäBrysselin 19 [[Bryssel]]in ranskankielisen alueparlamentaarikon kanssa he muodostavat ranskalaisen yhteisön parlamentin. Alueparlamentti käyttää alueellaan sille annettua lainsäädäntövaltaa. Tätä valtaa se käyttää säätämällä "asetuksia", joilla on lainvoima alueen sisäisissä asioissa. Aloiteoikeus on alueen hallituksella ja parlamentin jäsenillä.

Hallitus toimii [[kollegio]]na ja siellä ei tehdä äänestyspäätöksiä, vaan päätökset perustuvat [[konsensusKonsensus-päätöksenteko|konsensukseen]]. Viikoittaiset hallituksen kokoukset pidetään Namurissa ja ne kutsuu koolle ja puhetta niissä johtaa ministeri-presidentti (pääministeri).

Belgia oli 1800-luvulla Manner-Euroopan [[teollistuminen|teollistunein]] valtio. Etenkin sen eteläinen osa, Vallonia oli raskaan teollisuuden aluetta. Liègen ja Charleroin alueet olivat kaivostoiminnan, teräs-, konepaja- ja lasiteollisuuden keskeistä aluetta. Varhaisen teollistumisen taustalla olivat hiili- ja rautavarannot, tekstiiliteollisuus sekä läheinen yhteys Britanniaan, josta tuotiin aikansa uutta teollisuustekniikka jo varhain. Yksi merkittävimmistä yrittäjistä oli englantilaissyntyinen [[John Cockerill|Cockerillin suku]] suku.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Schön, Lennart | Nimeke=Maailman taloushistoria. Teollinen aika | Sivu=129 | Selite=(Vår världs ekonomiska historia. Del 2, Den industriella tiden, 2010.) Suomentanut Paula Autio | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vastapaino | Vuosi=2013 | Isbn=978-951-768-380-7}}</ref> Kuitenkin kehitys 1900-luvulla johti alueen voimakkaaseen taantumiseen ja vuonna 1958 koettiin kaivosten ensimmäiset sulkemiset. Myöhemmin metalli- ja terästeollisuuden vähittäinen alasajo ja loppuminen ovat olleet raskaita koko Vallonialle.

{{Commonscat-rivi|Wallonia|Vallonia}}