Ero sivun ”Valio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
peruskorjaus lähinnä vuosikertomuksen 2014 perusteella, jäsentelyä, kesken |
omistajat; kappalointia |
||
Rivi 38:
Osuusliikkeen nimi muutettiin vuonna 1955 muotoon ''Valio Meijerien Keskusosuusliike''.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/valioyritys/yritystieto/historiaa/valion_nimi_ja_liikemerkki03082006094005/valio_meijerien_keskusosuusliike03082006094045 | Nimeke = Valio Meijerien keskusosuusliike | Julkaisija = Valio | Viitattu = 11.10.2011}}</ref> Se oli [[osuuskunta]] vuoteen 1992 saakka, jolloin se muutettiin Valio Oy -nimiseksi [[osakeyhtiö]]ksi.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/valioyritys/yritystieto/historiaa/valion_nimi_ja_liikemerkki03082006094005/valio_oy03082006094038 | Nimeke = Valio Oy | Julkaisija = Valio | Viitattu = 11.10.2011}}</ref>
=== Liiketoimintakaupat ===▼
Valio myi jäätelöliiketoimintansa vuonna [[2004]] sveitsiläiselle elintarvikealan yritykselle [[Nestlé]]lle. Nestlé sai samalla pitkäaikaisen sopimuksen [[Valiojäätelö]]-nimen käyttämiseen. Samana vuonna Valio myi lastenruokaliiketoimintansa hollantilaiselle Royal Numicolle. ▼
== Omistajat ==
Valio Oy:n omistajina on 17 osuuskuntaa (tilanne 31.12.2014), joista suurimmat ovat [[ItäMaito]] (27,0 %), [[Tuottajain Maito]] (25,5 %), [[Pohjolan Maito]] (17,4 %), [[Maitosuomi]] (15,4 %) ja [[Länsi-Maito]] (13,0 %). Näiden viiden yhteenlaskettu omistusosuus Valiosta on 98,2 %. Omistajista kahdeksan kuuluu ”Valio-ryhmään” toimittaen kaiken hankkimansa raakamaidon Valion jalostettavaksi.<ref name=tp14/>
Pienomistajina Valiossa on myös yhtiön suoria kilpailijoita kuten [[Maitokolmio]], [[Maitomaa]] ja [[Satamaito]].<ref name=tp14/>
== Liiketoiminta==
Rivi 54 ⟶ 62:
=== Kilpailu markkinoilla ===
Valiota syytettiin vuonna 2012, että se olisi pyrkinyt vuodesta 2010 hävittämään maitoalan kilpailijansa Suomen markkinoilta niin sanotuilla "saalistushinnoilla". Alihinnoittelulla olisi pyritty etenkin estämään [[Arla (Suomi)|Arlan]] tulo Suomen markkinoille ruotsalaisella maidolla.<ref>http://www.taloussanomat.fi/kulutustavarat/2012/12/20/mojova-sakkopotti-valiolle-halusi-monopoliksi-saalistushinnoilla/201244185/12</ref> [[Kilpailuvirasto]] esitti Valiolle 70 miljoonan euron seuraamusmaksua määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä.<ref>http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?luku=tiedotteet&sivu=tied/t-2012-28</ref> Valio valitti Kilpailuviraston päätöksestä markkinaoikeuteen, joka kuitenkin yhtyi vuonna 2014 päätöksessään Kilpailu- ja kuluttajaviraston näkemykseen. Kilpailuvirasto on luonnehtinut Valion monopoliaseman tavoittelua Suomen siihen asti laajamittaisimmaksi määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi.<ref>http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/valiolle-70-miljoonan-sakko-maitojen-hintakiistassa/668205/</ref> Valio on valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja jutun ratkaisu on kesken.
== Tuotteet ==
=== Tuotekehitys ===
Valion tuotekehitys on aktiivista, ja yhtiö julkistaa vuosittain toista sataa uutta tuotetta (vuonna 2014 136 kpl, vuonna 2013 120 kpl).<ref name=tp14/>
Tutkimuksessa tehdään yhteistyötä yliopistojen kanssa maidon terveysvaikutusten selvittämiseksi. Valion terveysvaikutteinen maitohappobakteeri on lisensoitu [[LGG]]-brändillä kymmeniin maihin. Suomessa tätä probioottia käytetään Valio Gefilus -tuotteissa. Valio on myös Suomen suurin lämpötilasäädeltyjen tuotteiden jakelija.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.valio.fi/yritys/vastuullisuus/katkeamaton-kylmaketju/| Nimeke = Katkeamaton kylmäketju | Julkaisija = Valio Oy | Viitattu = 20.4.2012}}</ref>▼
1990-luvun lopulla Valio tutki ja kehitti laktoosittomien tuotteiden valmistusmenetelmää. Ensimmäinen laktoositon tuote, kevytmaitojuoma, tuli myyntiin 2001. Koska laktoosi on maidon merkittävä aineisosa, EU-lainsäädäntöä on tulkittu niin että laktoositonta maitoa
Vuonna [[2005]] avattiin [[Kampin keskus|Kampin keskukseen]] [[Valiojäätelö|Valion baari]]. Toinen Valion baari avattiin Helsingissä Linnanmäellä vuonna 2007. Baareissa käytettävän Kukkamaito-kuosin on suunnitellut [[Paola Suhonen]]. Molemmat Valion baarit suljettiin myöhemmin.{{lähde}}▼
▲Tutkimuksessa tehdään yhteistyötä yliopistojen kanssa maidon terveysvaikutusten selvittämiseksi. Valion terveysvaikutteinen maitohappobakteeri on lisensoitu [[Lactobacillus rhamnosus|LGG]]-brändillä kymmeniin maihin. Suomessa tätä probioottia käytetään Valio Gefilus -tuotteissa.
▲=== Liiketoimintakaupat ===
▲Valio myi jäätelöliiketoimintansa vuonna [[2004]] sveitsiläiselle elintarvikealan yritykselle [[Nestlé]]lle. Nestlé sai samalla pitkäaikaisen sopimuksen [[Valiojäätelö]]-nimen käyttämiseen. Samana vuonna Valio myi lastenruokaliiketoimintansa hollantilaiselle Royal Numicolle.
==Valion tuotteita==▼
Valion levitteitä ovat Valio Oivariini ja Valio KevytLevi. KevytLeviä on valmistettu vuodesta 1987 lähtien<ref name="Levi">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.valio.fi/portal/page/portal/Valioyritys/Yritystieto/Historiaa/brandien_historiaa19112009130656/kevytlevi19112009130717|Nimeke=Valio KevytLevi|Julkaisu=Valio|Viitattu=12.5.2010}}</ref>. Vuonna 1999 Voilevin nimi muutettiin KevytLeviksi voimaan tulleen EU-säädöksen takia, joka kielsi rasvatuotteiden harhaanjohtavan markkinoinnin. Esimerkiksi voin kaltainen tuote, joka ei ole tehty kokonaan maidosta, ei saa olla nimetty siten, että sitä voisi luulla voiksi. Koska Voimariini ja VoiLevi eivät ole voita, vaan maitorasva-kasviöljyseoksia Valio muutti niiden nimet Oivariiniksi ja KevytLeviksi.▼
▲Vuonna [[2005]] avattiin [[Kampin keskus|Kampin keskukseen]] [[Valiojäätelö|Valion baari]]. Toinen Valion baari avattiin Helsingissä Linnanmäellä vuonna 2007. Baareissa käytettävän Kukkamaito-kuosin on suunnitellut [[Paola Suhonen]]. Molemmat Valion baarit suljettiin myöhemmin.{{lähde}}
▲1990-luvun lopulla Valio tutki ja kehitti laktoosittomien tuotteiden valmistusmenetelmää. Ensimmäinen laktoositon tuote, kevytmaitojuoma, tuli myyntiin 2001. Koska laktoosi on maidon merkittävä aineisosa, EU-lainsäädäntöä on tulkittu niin että laktoositonta maitoa tulisi kutsua maidon sijaan laktoosittomaksi maitojuomaksi. Seuraavina vuosina laktoositon tuoteperhe laajeni sisältämään muun muassa ruuanvalmistustuotteita ja välipaloja.
Vuonna 2010 markkinoille tuli enemmän proteiinia, kalsiumia ja D-vitamiinia sisältävä Valio Plus Maito sekä Valio Olo -jogurtti.▼
▲===Valion tuotteita===
Valion vanhoja ja perinteisiä tuotteita ovat muun muassa juustot kuten [[Koskenlaskija (juusto)|Koskenlaskija]] (myyty vuodesta 1933), [[Viola (juusto)|Viola]] (1934), [[Aura (juusto)|Aura]] (1935) ja [[Oltermanni (juusto)|Oltermanni]] (1981) sekä muut tuotteet [[Grandi]] (1971), [[HYLA]] (1978) ja [[Gefilus]] (1990).
▲Valion levitteitä ovat [[Valio Oivariini]] ja Valio KevytLevi. KevytLeviä on valmistettu vuodesta 1987 lähtien<ref name="Levi">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.valio.fi/portal/page/portal/Valioyritys/Yritystieto/Historiaa/brandien_historiaa19112009130656/kevytlevi19112009130717|Nimeke=Valio KevytLevi|Julkaisu=Valio|Viitattu=12.5.2010}}</ref>. Vuonna 1999 Voilevin nimi muutettiin KevytLeviksi voimaan tulleen EU-säädöksen takia, joka kielsi rasvatuotteiden harhaanjohtavan markkinoinnin. Esimerkiksi voin kaltainen tuote, joka ei ole tehty kokonaan maidosta, ei saa olla nimetty siten, että sitä voisi luulla voiksi. Koska Voimariini ja VoiLevi eivät ole voita, vaan maitorasva-kasviöljyseoksia Valio muutti niiden nimet Oivariiniksi ja KevytLeviksi.
▲Vuonna 2010 markkinoille tuli enemmän proteiinia, kalsiumia ja D-vitamiinia sisältävä Valio Plus Maito sekä Valio Olo -jogurtti. Vuonna 2012 Valio aloitti jälleen imeväisikäisten tuotteiden valmistuksen Turengin tehtaassaan.
== Lähteet ==
| |||