Wikipedia

Ero sivun ”Vanha tulli- ja pakkahuone” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p typoja
fix
Rivi 1:
[[Tiedosto:Vanha tulli- ja pakkahuone.jpg|thumb|Vanha tulli- ja pakkahuone]]
'''Vanha tulli- ja pakkahuone''' on historiallinen rakennus, joka sijaitsee [[Helsinki|Helsingin]] keskustassa [[Kruununhaka|Kruununhaan]] kaupunginosassa, osoitteessa Mariankatu 3 – [[Aleksanterinkatu]] 1. Vuonna 1765 valmistunut [[tulli- ja pakkahuone]] on Helsingin kantakaupungin toiseksi vanhin rakennus [[Sederholmin talo]]n jälkeen. Se on myös yksi harvoista Helsingin keskustassa säilyneistä Ruotsin vallan ajan rakennuksista.
 
Tulli- ja pakkahuone rakennettiin Helsingin kaupungin meritullikamarin toimipaikaksi, ja siellä tarkastettiin sekä tullattiin kaikki kaupunkiin meritse saapunut tavara. Se on ainoa toteutunut osa [[Suomenlinna|Viapori]]n linnoituksen komendantin [[Augustin Ehrensvärd]]in suunnittelemasta Helsingin kaupungin puolustusmuurista. Rakennuksen käyttö tullikamarina loppui 1880-luvulla, minkä jälkeen se toimi huutokauppakamarina, Kruununhaan poliisiasemana ja pysäköinninvalvontavirastona. Vuonna 2006 valmistuneen restauroinnin jälkeen Vanhassa tulli- ja pakkahuoneessa toimi [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n kirjamyymälä.
 
Rakennuksen käyttö tullikamarina loppui 1880-luvulla, minkä jälkeen se toimi huutokauppakamarina, Kruununhaan poliisiasemana ja pysäköinninvalvontavirastona. Vuonna 2006 valmistuneen restauroinnin jälkeen Vanhassa tulli- ja pakkahuoneessa toimi [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]n kirjamyymälä. Vuonna 2015 rakennuksen osti ortodoksijuutalainen järjestö [[Chabad Lubavitch]]. Järjestö perustaa rakennukseen korjausten jälkeen juutalaista kulttuuria esittelevän näyttely- ja koulutuskeskuksen.<ref name="chabad">{{Lehtiviite | Tekijä = Oksanen, Kimmo | Otsikko =Juutalaiskeskus presidentin naapuriin | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta = 14.1.2015| Sivut =A16–17 | Julkaisija = Sanoma| www =http://www.hs.fi/kaupunki/a1421156016779 | Viitattu = 14.1.2015 }}</ref>
 
Rakennuksen huoneistopinta-ala on 720 neliömetriä.<ref name="chabad"/>
 
== Myynti ==
Rakennus pantiin myyntiin ja ainoa kiinnostunut oli ortodoksijuutalainen järjestö [[Chabad Lubavitch]], jonka kanssa tehtävän kaupan Helsingin kaupunki on hyväksynyt. Kauppahintaa, 110&nbsp;0000 euroa, on pidetty pienenä, mutta kaupunki perustelee sitä sillä, että rakennus on erittäin huonokuntoinen ja vaatii mittavat korjaukset. Se muun muassa painuu, sillä perustukset eivät kestä raskaan talon painoa. Korjausten kustannuksiksi on arvioitu kolme miljoonaa euroa. Tontin vuosivuokra on 18&nbsp;000 euroa, ja vuokrasopimus on tehty 40 vuodeksi. Chabad Lubavitch perustaa rakennukseen juutalaista kulttuuria esittelevän näyttely- ja koulutuskeskuksen.<ref name="chabad">{{Lehtiviite | Tekijä = Kimmo Oksanen | Otsikko =Juutalaiskeskus presidentin naapuriin | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta = 14.1.2015| Sivut =A16–17 | Julkaisija = Sanoma| www =http://www.hs.fi/kaupunki/a1421156016779 | Viitattu = 14.1.2015 }}</ref>
 
==Historia==
Rivi 21 ⟶ 20:
Helsingin seuraava tulli- ja pakkahuone rakennettiin 1800-luvulla edellisen viereen, Meritullintorin kulmaan. Uusi tulli- ja pakkahuone rakennettiin vuosina 1898–1901 [[Katajanokka|Katajanokalle]] [[Gustaf Nyström]]in suunnitelman pohjalta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bwkatajanokka.fi/Suomeksi/Puistoymparisto/Katajanokka | Nimeke = Mielenkiintoinen saari Helsingin sydämessä | Julkaisija = Best Western Hotels Finland | Viitattu 15.4.2010 }}</ref>.
 
Vanha tulli- ja pakka­huone on historiansa aikana ollut ainakin kaksi kertaa purku-uhan alaisena. Ensimmäisen kerran se aiottiin purkaa 1810-luvulla, kun [[Johan Albrecht Ehrenström|Ehren­strömin]] asema­kaavassa suunniteltiin suurta keisarillista palatsia hieman sen pohjois­puolelle Marian­kadun ja [[Pohjoisranta|Pohjois­rannan]] väliselle alueelle, missä ennen oli ollut maaherran residenssi. Palatsin etelä­puolelle olisi tullut laaja aukio, joka olisi ulottunut nykyiselle Pää­vartion­torille saakka, ja pohjois­puolelle suuri puutarha, joka olisi ulottunut Rauhan­kadulle saakka. Taloudellisista syistä suunnitelmasta jouduttiin kuitenkin luopumaan, ja sen jälkeen kun palatsia oli välillä ehdotettu eräisiin muihinkin paikkoihin, päädyttiin lopulta ostamaan keisarilliseksi palatsiksi [[J. H. Heidenstrauch|Heidenstrauchin]] silloinen yksityis­palatsi eli nykyinen [[Presidentinlinna]].<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Suolahti, Eino E. Suolahti | Nimeke = Helsingin neljä vuosisataa | Sivu = 140–141 | Selite = 2. painos | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1972}}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Asmo Alho, UljasAsmo & Rauanheimo, Uljas | Nimeke = Helsinki ennen meitä | Sivu = 8 | Selite = Kartta, Ehrenströmin asemakaava, versio vuodelta 1817 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1962}}</ref>
 
Viimeksi tulli- ja pakka­huonetta sekä myös sen vieressä Meri­tullin­torin puolella olevaa 1820-luvulla valmistunutta<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Ollila, Kirsti Toppari | Nimeke = Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita | Sivu = 20 | Julkaisija = Helsingin sanomat | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 951-9134-69-7}}</ref> matalaa tiili­rakennusta ehdotettiin purettavaksi vuonna 1954, kun [[Eino Kaila]] ehdotti paikalle rakennettavaksi edustavaa toimitaloa [[Suomen Akatemia]]lle. [[J. S. Siren]] laati jo alustavan suunnitelman rakennukseksi. Myös kaupungin­johtaja [[Lauri Aho]] kannatti hanketta, joka kuitenkin tuli lopullisesti hylätyksi vuonna 1960, kun Helsingin [[yleiskaava]]ssa vanha rakennus merkittiin suojeltavaksi.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Allan Tiitta, Allan | Nimeke = Suomen Akatemian historia, 1. osa 1948–1969, Huippuyksilöitä ja toimikuntia | Sivu = 194–195 | Luku = Suomen akatemian talohanke | Julkaisija = Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi = 2004 | Tunniste = ISBN 951-746-606-4}}</ref>▼
 
▲Viimeksi tulli- ja pakka­huonetta sekä myös sen vieressä Meri­tullin­torin puolella olevaa 1820-luvulla valmistunutta<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaija Ollila, Kirsti Toppari | Nimeke = Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita | Sivu = 20 | Julkaisija = Helsingin sanomat | Vuosi = 1998 | Tunniste = ISBN 951-9134-69-7}}</ref> matalaa tiili­rakennusta ehdotettiin purettavaksi vuonna 1954, kun [[Eino Kaila]] ehdotti paikalle rakennettavaksi edustavaa toimitaloa [[Suomen Akatemia]]lle. [[J. S. Siren]] laati jo alustavan suunnitelman rakennukseksi. Myös kaupungin­johtaja [[Lauri Aho]] kannatti hanketta, joka kuitenkin tuli lopullisesti hylätyksi vuonna 1960, kun Helsingin [[yleiskaava]]ssa vanha rakennus merkittiin suojeltavaksi.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Allan Tiitta | Nimeke = Suomen Akatemian historia, 1. osa 1948–1969, Huippuyksilöitä ja toimikuntia | Sivu = 194–195 | Luku = Suomen akatemian talohanke | Julkaisija = Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi = 2004 | Tunniste = ISBN 951-746-606-4}}</ref>
 
{{coor title dms|60|10|9.6|N|24|57|26.28|E|region:FI}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_tulli-_ja_pakkahuone”