Ero sivun ”Aleksanterin kirkko” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p lisätty luokka |
p kappalejakoa |
||
Rivi 27:
}}
'''Aleksanterin kirkko''' on [[Tampere]]en keskustassa [[Hämeenpuisto]]n laidalla sijaitseva [[Pyynikin seurakunta|Pyynikin seurakunnan]] [[kirkko (rakennus)|kirkko]]. Arkkitehti [[Theodor Decker]]in suunnittelema kirkko rakennettiin puhtaaksi muuratusta tiilestä vuosien 1880–1881 aikana. Se on nimetty keisari [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II:n]] mukaan. Kirkkoa ympäröi [[Pyynikin kirkkopuisto]], joka on entinen hautausmaa.
Tampere kuului vuoteen 1904 saakka [[Messukylän seurakunta]]an. Seurakunnan pääkirkkona toimi [[Messukylän vanha kirkko|Messukylän vanha harmaakivikirkko]]. Tamperelaiset olivat jo 1820-luvulla vaatineet oman kaupunkiseurakunnan perustamista ja vapautumista Messukylän kirkon ylläpidosta, mutta lopulta [[Suomen senaatti]] hylkäsi esityksen. [[Turun tuomiokapituli]] hylkäsi vastaavat esitykset myös vuosina 1847 ja 1853. Vuonna 1869 senaatti vihdoin hyväksyi esityksen, mutta asetti asialle kaksi ehtoa. Toisen ehdon mukaan Messukylän kirkkoherran piti olla ”virastaan eronneita” eli viran vapaa täytettäväksi. Messukylän kirkkoherran virassa vuonna 1861 aloittanut [[Josef Grönberg]] eli kuitenkin lähes 90-vuotiaaksi ja kuoli vasta vuonna 1903. Toinen senaatin asettamista ehdoista oli uuden kirkkorakennuksen rakentaminen.<ref>[http://www.tampereenseurakunnat.fi/historia Tampereen seurakunnasta seurakuntayhtymään – Ero Messukylästä]</ref>▼
Kirkko on päätytornillinen [[pitkäkirkko]], jonka pitkiltä sivuilta erkanevat monikulmaisen [[Kuori (arkkitehtuuri)|kuori]]päädyn kohdalla lyhyet ristinvarret. Kirkon julkisivua hallitsevat suuret pyöreät ja pyörökaariset ikkunat sekä ulkonevat pilarit, joilla ei kuitenkaan ole rakenteellista merkitystä vaan ne ovat puhtaasti arkkitehtonisia koriste-elementtejä. Puulla katetun kolmilaivaisen kirkkosalin yläparvet on tuettu tiilipilarein. Mannermaista katedraalityyliä tavoitteleva kirkko edustaa myöhempää [[uusgotiikka|uusgoottilaista]] tyyliä, jossa on eri tyylisuuntien vaikutteita.
Kirkko vihittiin käyttöön [[adventti]]na 1881, jolloin siitä tuli Tampereen kaupunkiseurakunnan pääkirkko. [[Tulipalo]] tuhosi kirkon lähes kokonaan 1937, kun sen ensimmäinen peruskorjaus oli loppusuoralla. Työ kuitenkin saatettiin loppuun, ja korjaus valmistui joulukuussa 1938.▼
Kirkossa on 1 430 istumapaikkaa. Kirkossa on 56+3-[[äänikerta]]iset [[Kangasalan urkutehdas|Kangasalan urkutehtaan]] rakentamat sähköpneumaattiset [[urut]] vuodelta 1939. Alttaritaulun on maalannut [[Alexandra Frosterus-Såltin]] vuonna 1883, ja se on nimeltään ''Kristuksen kirkastus''.
Kirkossa järjestetään pääsääntöisesti noin kolmen viikon välein [[Tuomasmessu]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tampereentuomasmessu.fi/sivustot/tuomasmessu/yhteinen_ehtoollisjuhla | Nimeke = Yhteinen ehtoollisjuhla | Julkaisija = Tampereen ev.lut. seurakunnat | Viitattu = 7.3.2014 }}</ref>
== Kirkon historiaa ==
▲Tampere kuului vuoteen 1904 saakka [[Messukylän seurakunta]]an. Seurakunnan pääkirkkona toimi [[Messukylän vanha kirkko|Messukylän vanha harmaakivikirkko]]. Tamperelaiset olivat jo 1820-luvulla vaatineet oman kaupunkiseurakunnan perustamista ja vapautumista Messukylän kirkon ylläpidosta, mutta lopulta [[Suomen senaatti]] hylkäsi esityksen. [[Turun tuomiokapituli]] hylkäsi vastaavat esitykset myös vuosina 1847 ja 1853. Vuonna 1869 senaatti vihdoin hyväksyi esityksen, mutta asetti asialle kaksi ehtoa. Toisen ehdon mukaan Messukylän kirkkoherran piti olla ”virastaan eronneita” eli viran vapaa täytettäväksi. Messukylän kirkkoherran virassa vuonna 1861 aloittanut [[Josef Grönberg]] eli kuitenkin lähes 90-vuotiaaksi ja kuoli vasta vuonna 1903. Toinen senaatin asettamista ehdoista oli uuden kirkkorakennuksen rakentaminen.<ref>[http://www.tampereenseurakunnat.fi/historia Tampereen seurakunnasta seurakuntayhtymään – Ero Messukylästä]</ref>
▲Kirkko vihittiin käyttöön [[adventti]]na 1881, jolloin siitä tuli Tampereen kaupunkiseurakunnan pääkirkko. [[Tulipalo]] tuhosi kirkon lähes kokonaan 1937, kun sen ensimmäinen peruskorjaus oli loppusuoralla. Työ kuitenkin saatettiin loppuun, ja korjaus valmistui joulukuussa 1938.
== Lähteet ==
| |||