Ero sivun ”Puolalanmäki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Mäen korkeus
kh
Rivi 3:
'''Puolalanmäki''' ({{k-sv|Puolalabacken}}) on [[Turku|Turun]] keskustassa, [[VI kaupunginosa (Turku)|VI:n]] ja [[VII kaupunginosa (Turku)|VII:n kaupunginosan]] rajalla sijaitseva kukkula. Se on yksi Turun seitsemästä kukkulasta ja korkeudeltaan 35,2 metriä merenpinnan yläpuolella.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Knuuti, Heikki; Merenkylä, Liisa; Nordling, Seija ja Soilamo, Arto | Nimeke =Kotikaupunkini Suomen Turku | Vuosi =1989 | Luku =Erilaisia pikkutietoja Turusta | Sivu =165 | Selite = | Julkaisupaikka =Keuruu | Julkaisija =Otava | Tunniste =ISBN 951-1-07684-1 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Mäen päällä sijaitsee [[Turun taidemuseo]], jota ympäröi Puolalanpuisto. Mäki on saanut nimensä Puolalan kylästä, joka liitettiin Turkuun [[Maaria]]sta 1600-luvulla<ref name="Kalpa40-41">{{Kirjaviite | Tekijä=Harri Kalpa | Nimeke=Muuttuva kaupunki &ndash; Turku eilen ja tänään II | Sivu = 40&ndash;41 | Julkaisija= Turun Sanomat | Vuosi=1971 | Tunniste=}}</ref>. Yhdessä Turun taidemuseon kanssa Puolalanmäki on yksi [[Museovirasto]]n määrittelemistä [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä]].<ref>{{RKY|id=1845|nimi=Puolalanmäki ja Turun taidemuseo}}</ref>
 
Vuoden 1775 palon jälkeen Puolalanmäelle rakentuirakennettiin runsaasti matalia [[puutalo|puumökkejä]] <ref>Kalpa 1971: 46&ndash;47.</ref>, joissa asui merimiehiä, käsityöläisiä ja kisällejä. Alueen puutalot säilyivät [[Turun palo]]sta 1827 ja aina 1900-luvun alkuun asti. Keskiajalla täällä kaupunkialueen ulkopuolella sijaitsi spitaalisten laitos ”[[Pyhän Yrjänän hospitaali]]”, josta ensimmäinen tunnettu maininta on vuodelta [[1355]]. Vasta vuonna 1623 spitaalilaitos siirrettiin [[Seili]]n saarelle [[Nauvo]]on.<ref name="Kalpa40-41" />
 
Vanha rakennuskanta, mukaan lukien 1838 valmistunut palotorni, purettiin 1900-luvun alkupuolella. Tällöin rakennettiin sekä Taidemuseon rakennus että sitä ympäröivät kivitalot.<ref>Kalpa 1971: 42&ndash;45.</ref> Puiston reunaman vanhempaa rakennuskantaa edustavat [[Puolalanmäen lukio]]n vanhempi osa (1888) ja sen vieressä oleva puinen rakennus 1840-luvulta.<ref>Kalpa 1971: 50&ndash;51.</ref> Puiston on suunnitellut [[Mauritz Hammarberg]] Tukholman mäkipuistojen mallien mukaan. Hammarbergistä tuli myöhemmin Tukholman kaupunginpuutarhuri.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://agricola.utu.fi/tietosanomat/numero4-98/puistot.html | Nimeke =Kaupunkipuistot historiallisen kaupunkiympäristön osana | Tekijä =Häyrynen, maunu | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Agricolan tietosanomat 4/98 | Ajankohta =1998 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Agricola. Suomen historiaverkko | Viitattu = 6.11.2009 | Kieli = }}</ref>