Perustaja oli ''Sōke'' Isamu Tamotsu (1919-20001919–2000) vuonna 1955. ''Zen Nippon Shōrinji ryū Renshinkan Karate-dō'' -tyyli perustuu lukuisten kamppailulajien tutkittuihin oppeihin. Tekniikkaa erityisesti on hiottu todellisen taistelun ja kamppailun kannalta muun muassa Kiinasta ja Taiwanista saaduin kokemuksin. Sōke Tamotsu halusi kehittää ottelutapaa turvallisemmaksi ja tehokkaammaksi. Tyylisuuntaan vaikuttivat suuresti esimerkiksi okinawalaiset mestarit Joyen Nakazato, Zenryō Shimabukuro (1908−691908–1969) ja Kyan Chōtoku (1870−19451870–1945). Heistä esimerkiksi Kyan oli tunnettu hyppytaidoistaan, joka näkyy Shōrinji ryūn tekniikoissa tänä päivänäkin.
Shōrinji-ryū Karate-dō eroaa muista tyyleistä pyörivien tekniikoiden, potkupainotteisuuden ja hyvin sovellettavien tekniikoiden, hyppypotkujen ja -lyöntien käytössä. Tyylissä edellytetään melko pystyjä ja kapeita otteluasentoja mm. etäisyyden, vauhdin ja turvallisuuden säilyttämiseksi. Lisäksi sillä on oma erottuva ottelumuoto ''Bōgu-tsuki'', jossa kilpailijat varustetaan muun muassa rintapanssarilla, kypärällä, alasuojilla, säärisuojilla ja hanskoilla. Tässä ottelutyylissä täyskontakti on sallittu.
Rivi 66:
=== Shūkōkai ===
{{Pääartikkeli|[[Shūkōkai-karate]]}}
''Shūkōkai'' (修交会) on [[Chōjirō Tani]]n (1921-19981921–1998) kehittämä tyylisuunta. Sen tekniikoissa pyritään mahdollisimman voimakkaaseen suoritukseen kehon luonnollisia jännityslinjoja hyödyntäen. Laji sopii kaikille, eikä mitään erityisominaisuuksia tarvita, vaan ne kehittyvät harjoittelun myötä. Tyylisuunnan nimi tarkoittaa vapaasti suomentaen "Kaikkien tie".
=== Kyokushin ===
Rivi 74:
=== Shoko-ryu ===
<!--{{Pääartikkeli|[[Shoko-ryu]]}}-->
'''Shoko-ryu''' on Suomessa kehitetty, Suomen Karateliiton hyväksymä ja sen alainen tyylisuunta. Tyylisuunnan perustana ovat 701970- ja 801980-luvuilla Suomessa Shorinji-ryun nimellä harjoitellut tekniikat. [http://www.renshin-kan.fi/hscms/shoko-ryu-karate.html Shoko-ryu karate] on tyylisuuntana käytännönläheinen, suoraviivainen ja urheilullinen. Tyylisuunta painottaa paritekniikoita ja ottelemista, nopeita ja teräviä lyöntejä ja potkuja sekä realistisia voimakkaita suorituksia. Näyttävät mutta usein teholtaan teoreettiset tekniikat on karsittu minimiin. Toisin kuin useimmilla muilla tyylisuunnilla, Shoko-ryu -tyylisuunnalla on yhden pääopettajan sijaan viisihenkinen dan-kollegio, joka myöntää tyylisuunnassa suoritetut mustat vyöt.
