Ero sivun ”Sally Ride” versioiden välillä

Ride vastasi yhtenä 8&nbsp;900 hakijasta sanomalehdessä olleeseen ilmoitukseen avaruusohjelmahausta.<ref name="starchild">{{Cite web|url=http://starchild.gsfc.nasa.gov/docs/StarChild/whos_who_level2/ride.html|title=Dr. Sally Ride|accessdate=October 7 2007|dateformat=mdy|publisher=NASA|author=NASA}}</ref> Ilmoituksen johdosta Ride liittyi [[NASA]]an vuonna 1978. Ride oli toisen ja kolmannen avaruussukkulalennon ([[STS-2]] ja [[STS-3]]) lennonjohdon ja sukkulamiehistön yhteyshenkilö (CapCom) maassa ja auttoi kehittämään sukkulan robottikäsivartta.<ref name="quest" /> [[18. kesäkuuta]] [[1983]] Ridesta tuli ensimmäinen yhdysvaltalainen nainen avaruudessa avaruussukkula [[Challenger]]in miehistön jäsenenä lennolla [[STS-7]]. (häntäHäntä edelsi kaksi neuvostoliittolaista naista avaruudessa, [[Valentina Tereškova]] vuonna 1963 ja [[Svetlana Savitskaja]] vuonna 1982.) Lennolla [[STS-7]] viisihenkinen miehistö lähetti matkaan kaksi [[tietoliikennesatelliitti]]a ja suoritti farmaseutiikkaan liittyviä kokeita. Ride käytti ensimmäisenä naisena robottikäsivartta avaruudessa ja poimi ensimmäisenä henkilönä satelliitin robottikäsivarrella. Riden toinen avaruuslento oli vuonna 1984, myös Challengerilla. Yhteensä hän on viettänyt yli 343 tuntia avaruudessa. Ride oli ollut kahdeksan kuukautta koulutuksessa kolmatta avaruuslentoaan varten avaruussukkula Challengerin onnettomuuden tapahtuessa.<ref name="quest" /> Hänet nimitettiin onnettomuuden presidentilliseen tutkimuslautakuntaan ja hän johti sen alakomiteaa Operaatiot.<ref name="quest" /> Onnettomuustutkinnan päätyttyä Ride nimitettiin NASAn päämajaan Washington DC:hen. Siellä hän johti NASAn strategista suunnittelua tuottaen raportin "Leadership and America's Future in Space" (The Ride Report) ja perusti NASAn Office of Explorationin.<ref name="ride1" />