Ero sivun ”Alppiruusut” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
muokkausta
Rivi 40:
==Koristekasvilajikkeet==
[[Tiedosto: Helsinki-Haaga-Rodopuisto-2009.jpg|thumb|left|250px| Kukkaloistoa [[Etelä-Haaga]]n Laajasuonpuistossa (Rodopuisto). Puisto syntyi suomalaiseen ilmastoon sopivien, koristekäyttöön tarkoitettujen alppiruusujen jalostuskokeilujen seurauksena.]]
[[Tiedosto:Rhododendron Elviira.JPG|thumb|left|250px|Alppiruusu 'Elviira' on saanut nimensä lajikkeen risteyttäjän isoäidin mukaan.]]<ref name=seura>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dendrologianseura.fi/rhodokerho/rhlajike.html | Nimeke = Kotimaiset alppiruusulajikkeet | Tekijä = Väinölä, Anu & Theqvist, Kristian | Ajankohta = 21.10.2004 | Julkaisija = Dendrologian Seura ry| Viitattu = 26.5.2015 }}</ref>
[[Tiedosto:A Unidentified Rhododendron blüte 123.jpg|thumb|250px|left|]]
Koristekasvikäyttöön on jalostettu yli 25&nbsp;000 lajiketta. Useimmat lajikkeet on jalostettu kukkien vuoksi, mutta jotkut myös koristeellisten lehtien tai varsien vuoksi. Tärkeimpiä jalostuksessa käytetyistä lajeista on ollut Pohjois-Amerikassa esiintyvä ''Rhododendron catawbiense''.
Rivi 46:
===Suomen oloihin jalostetut lajikkeet===
 
Vielä 50 vuotta sitten pidettiin mahdottomana, että alppiruusuja voitaisiin kasvattaa Suomen kaltaisessa kylmänlauhkeassa ilmastossa. [[Helsingin yliopisto]] ja [[Arboretum Mustila|Mustilan arboretum]] ottivat tehtäväkseen 1970-luvulla kehitellä Suomen oloihin sopivia alppiruusulajikkeita. Kestävistä ulkomaisista [[japaninalppiruusu]]ista (''Rhododendron brachycarpum'') alettiin Helsingin [[Haaga]]ssa kehittää kotimaista kantaa. Ensimmäinen suomalainen myyntiin tuotu alppiruusulajike oli pienikokoinen lamoalppiruusu 'Elviira', jolla on tummanpunaiset kukat. SeElviira eisaatta kuitenkaanolla olekonstikas osoittautunutkasvupaikkansa kestäväksisuhteen, muuallaArboretum kuinMustilan lounaisimmassamukaan Suomessase näyttää viihtyvän parhaiten runsaslumisilla talvellakin varjoisilla kasvupaikoilla.<ref name=elviira/> Seuraavaksi alun perin [[mustilanalppiruusu]]ista (''Rhododendron brachycarpum'' subsp. ''tigerstedtii'') saivat alkunsa suomalaiset nykyään suositut [[marjatanalppiruusu]]-ryhmään kuuluvat alppiruusut. Ne ovat täysikasvuisena suuria ja tukevarakenteisia. Niistä osa soveltuu vain eteläisimpään Suomeen, mutta eräät lajikkeet, kuten 'Haaga', 'Mikkeli' ja 'Pekka' menestyvät loistavasti jopa Oulun seudulla, 'Mikkeli' soveltuu kokeiltavaksi jopa eteläisimpään Etelä-Lappiin. Myöhemmin markkinoille on tullut myös [[nukka-alppiruusu]]ja (''Rhododendron smirnowii'') ja matalia pienilehtisiä runsaspienikukkaisia [[karoliinanalppiruusu]]ja, jotka menestyvät hyvin tosin vain eteläisimmässä Suomessa. Karoliinanalppiruusut kasvavat maksimissaan 60 cm korkeiksi tiiviiksi pensaiksi. Tulevaisuudessa jalostajien haasteena on kehitellä keltakukkainen alppiruusu Suomen oloihin.
 
==== Lajikkeita ====
Sulkeissa olevat rinnakkaisnimet ovat kansainväliseen käyttöön tarkoitettuja. Vuosiluku tarkoittaa jalostus- tai julkaisuvuotta.
 
* ’Elviira’, matala lamoava pensas, kirsikanpunaiset kukat (1974)<ref name=elviira>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mustila.fi/kasvit/RhododendronElviira | Nimeke = ’Elviira’ | Julkaisija = Arboretum Mustila| Viitattu = 24.5.2015 }}</ref>
* ’Haaga’, keskikorkea pensas, kukat vaaleanpunaiset (1974)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mustila.fi/kasvit/RhododendronHaaga | Nimeke = ’Haaga’ | Julkaisija = Arboretum Mustila| Viitattu = 24.5.2015 }}</ref>
* ’Hellikki’, keskikorkea tummalehtinen pensas, syvän purppuranpunaiset kukat (1974)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mustila.fi/kasvit/RhododendronHellikki | Nimeke = ’Hellikki’ | Julkaisija = Arboretum Mustila| Viitattu = 24.5.2015 }}</ref>