Ero sivun ”Asetaldehydi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Muokattu sivu vastaamaan englanninkielistä. |
Muokattu vastaamaan englanninkielistä versiota. Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
||
Rivi 41:
== Tuotanto ==
Vuonna 2003 asetaldehydin maailmanlaajuinen tuotanto oli noin miljoona tonnia. Ennen vuotta 1962, [[etanoli]] ja asetyleeni olivat tärkeimmät asetaldehydin lähteet. Sittemmin eteeni on ollut tärkein raaka-aine.<ref name=":0">Eckert, Marc ''et al.'' (2007) "Acetaldehyde" in ''Ullmann's Encyclopedia Of Industrial Chemistry'', Wiley-VCH, Weinheim.doi:[http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/14356007.a01_031.pub2/abstract;jsessionid=D689D0F7B39CD690E637DC0031DFCBD8.f03t04 10.1002/14356007.a01_031.pub2]</ref>
<nowiki> </nowiki>Päätuotantomenetelmä on eteenin hapettaminen [[Wacker-prosessi]]n avulla. Prosessiin kuuluu [[Eteeni|etyleenin]] hapettaminen käyttäen homogeenista palladium/kuparikatalyyttiä:
Rivi 54:
Tämä menetelmä on yksi vanhimpia teollisuudessa käytettyjä menetelmiä asetaldehydin valmistamiseen.
== Asetaldehydin turvallisuus ==
=== Vaarat ===
==== Myrkyllisyys ====
Asetaldehydi on ulkoisesti myrkyllistä pitkään altistettuna, ihoa ärsyttävä ja todennäköisesti karsinogeeninen.<ref name=":1">[http://www.epa.gov/chemfact/s_acetal.txt Chemical Summary For Acetaldehyde], US Environmental Protection Agency</ref> Asetaldehydi hajoaa yleensä luonnollisesti ihmiskehossa, mutta sitä on havaittu erittyvän rotan virtsassa.<ref>[http://www.epa.gov/chemfact/f_acetal.txt CHEMICALS IN THE ENVIRONMENT: ACETALDEHYDE (CAS NO. 75-07-0)]. OFFICE OF POLLUTION PREVENTION AND TOXICS, U.S. ENVIRONMENTAL PROTECTION AGENCY (Elokuu 1994)</ref> <ref>sukamoto, S; Muto, T; Nagoya, T; Shimamura, M; Saito, M; Tainaka, H (1989). "Determinations of ethanol, acetaldehyde and acetate in blood and urine during alcohol oxidation in man". ''Alcohol and alcoholism (Oxford, Oxfordshire)'' '''24''' (2): 101–8. [https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2719768 PMID 2719768]</ref>
==== Ärsyttävä vaikutus ====
Asetaldehydi ärsyttää ihoa, silmiä, limakalvoa, nielua ja henkistystietä. Tätä tapahtuu kun pitoisuus ylittää 1000 ppm rajan. Altistumisen oireita ovat pahoinvointi, oksentelu ja päänsärky. Oireet eivät välttämättä tule heti. Ilman asetaldehydin raja on 0,07 ja 0,25 ppm:n välillä.<ref name=":0" /> Tälläisissa pitoisuuksissa asetaldehydin omenamainen tuoksu on ilmeinen. Silmän sidekalvon ärsytystä on havaittu 15-minuutin altistuksen jälkeen, 25 ja 50 ppm pitoisuuksissa, vastaavasti ärsytystä hengitysteissä on havaittu 200 ppm pitoisuudelle altistuttaessa 15-minuutin jälkeen. Asetaldehydillä on unettava vaikutus ja suurina annoksina se voi aiheuttaa jopa kuoleman lamaannuttamalla hengityksen. Altistus voi aiheuttaa myös vakavia vaurioita suuhun, kurkkuun ja vatsaan; nesteen kertymistä keuhkoihin, kroonisisa hengityselinsairauksia, munuais- ja maksavaurioita, kurkun ärsytystä, huimausta, punoitusta ja ihon turvotusta.
==== Karsinogeenisuus ====
Asetaldehydi on [[karsinogeeni|karsinogeeninen]] ihmiselle. <ref name=":1" /><ref name=":2" /> Vuonna 1988 kansainvälinen syöväntutkimusyksikkö [[:en:International_Agency_for_Research_on_Cancer|IARC]] totesi: Eläinkokeiden perusteella on saatu asetaldehydin (päämetboliitti [[etanoli]]) karsinogeenisuudesta riittävästi todisteita.<ref>International Agency for Rescarch on Cancer, World Health Organization. (1988). ''[http://web.archive.org/web/20070927120656/http://monographs.iarc.fr/ENG/Monographs/vol44/volume44.pdf Alcohol drinking]'' (PDF). Lyon: [[Maailman terveysjärjestö|World Health Organization]],International Agency for Research on Cancer. ISBN 92-832-1244-4. p3</ref> Lokakuussa 2009 IARC päivitti asetaldehydin luokituksen, jonka mukaan asetaldehydi, jota on ja syntyy sisäsyntyisesti alkoholijuomissa, on ryhmän 1 karsinogeeni.<ref>International Agency for Research on Cancer Monograph Working Group, Special Report: Policy A review of human carcinogens—Part E: tobacco, areca nut, alcohol, coal smoke, and salted fish. The Lancet 2009 10, 1033–1034.</ref> Lisäksi asetaldehydi vahingoitaa DNA:ta<ref>ambert, B; He, S. M. (1988). "DNA and chromosome damage induced by acetaldehyde in human lymphocytes in vitro". ''Annals of the New York Academy of Sciences'' '''534''': 369–76. [https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/3389666 PMID 3389666]</ref> ja aiheuttaa epänormaalia lihasten kehitystä, sillä se sitoutuu proteiineihin.<ref>Aberle, N. S.; Burd, L; Zhao, B. H.; Ren, J (2004). "Acetaldehyde-Induced Cardiac Contractile Dysfunction May Be Alleviated by Vitamin B1 but Not by Vitamins B6 or B12". ''Alcohol and Alcoholism'' '''39''' (5): 450–4.doi:1[[doi:10.1093/alcalc/agh085|0.1093/alcalc/agh085]]. PMID [https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15304379 15304379]</ref>
=== Pahentavat tekijät ===
==== Alzheimer ====
Ihmiset, joilla on geenimutaatiosta johtuva puutteellinen kyky poistaa asetaldehydiä, voi olla muita suurempi riski sairastu Alzheimerin tautiin. "Tulokset osoittavat että, ALDH2 puute on ristitekijä viiveellä ilmestyvään Alzheimerin tautiin.. "<ref>Ohta, S; Ohsawa I; Kamino K; Ando F; Shimokata H. (April 2004). "Mitochondrial ALDH2 Deficiency as an Oxidative Stress". ''Annals of the New York Academy of Sciences'' '''1011''': 36–44.Bibcode:2004NYASA1011...36O. doi:1[http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1196/annals.1293.004/abstract 0.1196/annals.]1293.004.PMID 15126281</ref>
==== Perinnölliset sairaudet ====
Tutkimus, jossa tutkittiin 818 runsaasti juovia, todettiin että ne, jotka geenivirheen takia altistuvat normaalia suuremmille asetaldehydipitoisuuksille, ovat suuremmassa riskissä sairastua ylemmän ruoansulatuskanavan ja maksan syöpiin.<ref>Homann, N.; Stickel, F.; König, I. R.; Jacobs, A.; Junghanns, K.; Benesova, M.; Schuppan, D.; Himsel, S.; Zuber-Jerger, I.; Hellerbrand, C.; Ludwig, D.; Caselmann, W. H.; Seitz, H. K. (2006). "Alcohol dehydrogenase 1C*1 allele is a genetic marker for alcohol-associated cancer in heavy drinkers". ''International Journal of Cancer'' '''118''' (8): 1998–2002.doi:[http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ijc.21583/abstract 10.1002/ijc.21583]. PMID [https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16287084 16287084]</ref>
== Terveysvaikutukset ==
Rivi 62 ⟶ 83:
[[WHO|Maailman terveysjärjestön]] alainen syöväntutkimuslaitos [[IACR]] on luokitellut asetaldehydin 1. luokan syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Suomessa asetaldehydia on tutkittu pitkään. Suomalaisia tutkijoita ovat [[Mikko Salaspuro]] ja THL:n erikoistutkija [[Peter Erikson]].<ref name="pr" />
Eriksonin mukaan asetaldehydia saadaan kolmesta lähteestä: sitä syntyy [[maksa]]ssa, mutta se palaa pois. Sitä on [[sylki|syljessä]], ja sen tuottavat suun, nielun ja vatsan mikrobit. Kolmas lähde on alkoholijuomat. Valkoviinissä ja luumu- ja omenajuomissa sitä on eniten, kirkkaissa viinoissa vähiten. Sitä esiintyy luonnollisesti myös monissa elintarvikkeissa, esimerkiksi soijakastikkeessa. <ref name="pr" /> Euroopan komission asettaman tieteellisen asiantuntijaryhmän vuonna 2012 antaman yksimielisen suosituksen mukaan kosmeettisessa lopputuotteessa saa olla asetaldehydiä korkeintaan 5 mg litrassa ja suuvesiin asetaldehydiä ei saa lisätä lainkaan.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite = http://ec.europa.eu/health/scientific_committees/consumer_safety/docs/sccs_o_104.pdf|nimeke = Scientific Committee on Consumer Safety (SCCS) OPINION ON Acetaldehyde|julkaisu = |julkaisija = Euroopan Komissio|viitattu = 31.3.2015|tekijä = Euroopan komissio|ajankohta = 18.9.2012}}</ref>
Suomalainen tutkimus on vahvistanut alkoholista saatavan asetaldehydin aiheuttavan syöpiä [[ruokatorvi|ruokatorvessa]], [[kurkunpää]]ssä ja [[suu]]ssa.<ref>[http://www.tiede.fi/uutiset/3703/alkoholi_aiheuttaa_syopaa Alkoholi aiheuttaa syöpää] Tiede 23.10.2009.</ref>
| |||